Kaksplus.fi

tiistai 29. joulukuuta 2015

Tyttöjen joululahjojen esittelyä

Siis apua minkä määrän lapset saivatkaan lahjoja, täytyy todeta, että kyllä tyttöjen lahjatoiveet oli kuultu! Mummit/vaarit/kummit ovat hemmotelleet tyttöjä taas kerran oikein olan takaa. Muistatte varmaan, kun joulukuun alussa kerroin, että Helmin hartaimpiin toiveisiin kuului pinkki piano, pinkki auto, sininen rumpu ja näin yleisesti vain kaikki mikä liittyi Frozeniin. Helmin kaikki lahjatoiveet toteutui rumpua lukuunottamatta mutta se varmaan johtunee siitä, että pukki toteutti äidin ja isin toiveen siitä ettei rumpua tällä kertaa tulisi. Helmi ei kuitenkaan rumpua enää muistanutkaan, kun avasi yhden ison paketin. Näkemisen arvoinen hetki, kun Helmi tajusi, että siellä oli pinkki barbien auto! Tyttö hyppi kuin vieteri keskellä olohuoneen lattiaa, auto kädessään ja samalla ihmetteli sitä miten pukki tiesi tuoda juuri sen oikean auton. Sukulaiset (vai pitäisikö nyt sanoa joulupukki) olivat pistäneet merkille, että Helmi on palapelien ja muistipelien konkari ja niitä paketeista avautuikin iso määrä. Kaikki piirrustus ja askartelu jututkin menivät kuin kuumille kiville! Loppu illan aikana molemmat tytöt avasivat kääreistään myös tuhottomasti Frozenia. Onnen kiljahdusten säestämänä Helmi repi paketteja auki.
Henni puolestaan on vielä niin pieni ettei jaksanut innostua pakettien auki repimisestä vaan pikemminkin lahjapaperit ja ruusukkeet olivat ihania näperrettäviä, suuhunkin taisi muutama sillontällön eksyä. Henni mielummin söi rusinoita sylissä istuen ja antoi muiden lasten hoitaa tuon touhottamisen. Jospa ensi vuonna sitten ymmärrys olisi kasvanut ja Hennikin löytäisi pakettien aukaisun ilon.

Paljon tuli lahjoja ja jokainen niistä oli mieleinen, iso kiitos siis tontuille jotka olette pitäneet silmällä meidän pienten mieltymyksiä

Tuosta tyypistä joka istuu autossa on kerrottava sen verran, että sen teki pikkusiskoni. Tämä on varmasti kaikkein parhain lahja sillä siskoni on nähnyt paljon vaivaa tuon tekemiseen. Ensin hän teki sitä koulussa käsityöntunnilla ja vielä aaton aattona hän virkkasi yö myöhällä pupulle käsiä. Kaiken vaivan hän näki vain sen vuoksi, että saa antaa pupun Hennille lahjaksi. Mielettömän ihana ele <3

Näiden lisäksi tytöt saivat myös
*frozen pussilakanat sekä sirkus aiheiset pussilakanat
*kassakoneen
*leikkikeittiön
*pehmoleluja
*hiemanherkkujakin

lauantai 26. joulukuuta 2015

Meidän joulu

Meidän jouluun mahtui monia vierailuja läheisten luona, naurua, lasten jännitystä ja osakseen päätöntä riehumistakin, hyvää ruokaa (turvotus varmaan on ja pysyy juhannukseen saakka) joululauluja, halimista ja pusuttelua, paljon konvehteja ja yhdessä oloa rakkaiden kanssa. Joulufiilistä hieman lannisti tuo aurinkoinen ja lämmin keli mikä oli ulkona. Sellainen taianomainen tunnelma jäi uupumaan, kun ei ollut yhtään lumikinoksia, ikkunoissa ei ollut jää huurua eikä pakkanen nipistellyt poskia ja sormia. Onneksi kuitenkin ne on ihmiset jotka tekevät joulusta joulun eikä se ulkona oleva sää. En ala tähän erikseen enempää kertomaan meidän joulusta, sillä viime postauskessa jo kerroinkin meidän joulun kulusta (pääset lukemaan täältä) joten laitan tähän alle kuvia joista pääsette varmasti ainakin osakseen kokemaan meidän joulufiiliksen.



Löytyykö kiinnostusta perinteiseen joululahjojen esittelyyn?

tiistai 22. joulukuuta 2015

Joulunajan suunnitelmia

Otsikko olisi hyvin voinut olla myös jouluperinteet, sillä osakseen siitä tässä onkin nyt kyse. Me ollaan se perhe joka ei vietä rentouttavaa joulua sohvan pohjalla, hyvän kirjan ja glögin parissa vaan meille joulu on aikalailla aikataulutettua. Monien sukulaisten luona vierailua, jutustelua, syömistä ja paljon autolla ajamista. En valita sillä tästä ainakin itse tykkään! Toki unelma olisi saada joskus kaikki saman katon alle niin ei tarvitsisi reissata satoja kilometrejä kolmen päivän aikana mutta nyt on näin ja se passaa hyvin. Pääasia on se, että saadaan viettää aikaa yhdessä kaikkien rakkaidemme kanssa Huomisesta tuleekin joulun kiireisin päivä. Lupasin viedä pikkusiskoni joululahja ostoksille samalla, kun itse teen joulunajan ruoka ostokset. Voi sitä ruuhkaa mikä huomenna kaikissa kaupoissa vallitsee! Täytyy varata tytöille evästä mukaan ja harjoitella kyynerpää taktiikkaa valmiiksi. Kauppojen jälkeen meillä starttaa auto ja lähdemme kohti pääkaupunkiseutua, tarkoitus olisi vierailla ainakin kolmessa eri mummopappalassa, syödä hyvin, vaihtaa kuulumiset ja Helmi lupaili esittää frozen lauluja tanssin kera, kyllä nyt mummoja hemmotellaan!


Jouluaatto menee varmasti samalla tavalla kuin aina yleensäkin. Aamusta aikaisin sipsutellaan telkkarin ääreen puurokulhot ja kahvikupit kourassa ja katsotaan joulupukin kuumalinjaa. Tässä vaiheessa alkaakin jo kova jännitys lapsilla ja loputon kysely pukista,poroista sekä tietysti niistä lahjoista. Omaa kiltteyttä punnitaan ja pohditaan kovasti. Anopin kanssa hoidetaan viimeisiä joulu järjestelyjä ja ruokia. Ennen puolta päivää hypätään tyttöjen kanssa autoon ja menemme käymään parhaan kaverini, toisin sanoen Hennin kummitädin luona kahvilla ja tytöt saavatkin siellä jo ensimmäiset lahjansa, niin jännää! Jos hyvin käy kerkiämme käymään samalla reissulla Helmin kummitädillä myös. Päivällä todennäköisesti käymme tyttöjen isomummilla saunomassa ja iltapäiväksi suuntaamme takaisin Jeren äidille syömään jouluateriaa. Illaksi ajamme vielä minun äitini luokse ja toivomme, että kerkiämme saapua paikalle ennen joulupukin tuloa. Voin kuvitella sen jalkojen tärinän ja kylmätväreet mikä lapsille tulee, kun tuo rakastettu taikahahmo onkin siinä, aivan nenän edessä! Loppu ilta vietetään korttia ja muita pelejä pelaten, seurustellen ja syöden lisää, samalla kun lapset tutustuvat uusiin leluihinsa. Jos multa kysytään mitä odotan joulussa eniten niin ruokaa! Näen jo silmissäni pöydät jotka notkuvat kaikkia herkkuja ja lautaseni joka on puolillaan kinkkua, laatikoita, pari palaa limppua, kalaa ja salaattia. Jälkiruuaksi vielä kulhollinen luumurahkaa, muutama konvehti ja lasten leipomia pipareita


Tein muuten ensimmäisen joulupallokranssini. Niin hirveä homma tuossa olikin, että vannoin etten samaan ryhdy enää ikinä! Kerran jopa purkasin koko kranssin ja siinä menikin osa palloista rikki. Loppujen lopuksi olin tuohon kuitenkin sen verran tyytyväinen, että päätin tehdä vielä toisen. Harjoitus tekee mestarin, eikö?

Voi olla että palaan blogin puolelle vasta joulun jälkeen, joten toivotan jo nyt teille oikein mukavaa ja iloista joulua

maanantai 21. joulukuuta 2015

Super helpot ja ihanat jouluherkut

Kiire. Onko tuo teille tuttu käsite näin joulun alla? Täälläpäin on ainakin. Jouluaattoon on vain kolme päivää ja tuntuu kuin kaikki hommat olisi vasta puoli tiessä. Joitain suunnitelmia hautasin jo hyvillä mielin, ehkä seuraavana jouluna sitten. Tälle ja huomiselle päivälle olisi tiedossa viimeisten joululahjojen hankintaa/tekemistä ja lahjojen paketointia. Ei olekaan niin pieni urakka edessä kuin voisi kuvitella. Mutta nyt tulin kuitenkin jakamaan teille muutaman ihanan jouluherkun ohjeen!

Luumurahka on kuulunut meidän perheen joulupöytään jo useamman vuoden verran, se on sellainen "pakko olla" -juttu. Meidän versio luumurahkasta on sellainen, joka käy myös perheen pienemmille, eli alkoholiton. Resepti itsessään on mitä yksinkertaisin mutta siitä huolimatta herkullinen! ♡
Itse en käytä tämän tekemiseen mitään tiettyjä suhteita, vaan laitan omanmaun mukaan aineksia. Joskus teen siitä hieman makeampaa, joskus puolestaan jätän sen hieman kirpeämmäksi. Eilen tein sen kutakuinkin näin: Vispikermaa 2dl |Maitorahkaa noin 250g | luumumarmelaadia noin 150g | sokeria ja vaniljasokeria oman maun mukaan. Kerma vatkataan vaahdoksi ja sen jälkeen lisätään joukkoon muut ainekset luettelon mukaisessa järjestyksessä. Luumurahkasta tulee taivaallista, kun sekaan murskaa hieman pipareita sekaan. (Joskus kovan himon yllättäessä käytän piparia lusikkana, näin syötynä se on parasta!)


Viime vuonna näihin aikoihin podin tylsyyttä kotona ja päätin tehdä vain jotain. Sulatin valkosuklaata vesihauteessa ja sekoitin sinne turkinpippuri rouhetta, laitoin ne pieniin konvehtikippoihin ja sen jälkeen jääkaappiin kovettumaan. Vastaavanlaisesti tein maitosuklaa-nougat konvehteja. Tarjosin niitä äidilleni joka ihastui ikihyväksi! Tänä vuonna jouduinkin tehdä näitä puoli tusinaa!


Lumiukkosoppa on loistava joululahja, ei kukaan voi olla pitämättä tästä!  Tein itsekin pari purkkia lahjaksi pienille sukulaisille. Pilttipurkin pohjalle laitoin kaakaota, sen päälle läjän vaahtokarkkeja ja lopuksi vielä muutaman suklaakonvehdin. Purkin kylkeen liimasin hauskan lorun, jossa on samassa myös ohje lumiukkosopan käyttöön. Lopuksi teippasin vielä karkkikepin purkkiin kiinni.



perjantai 18. joulukuuta 2015

Äiti joka ei huomannut lapsensa korvatulehdusta


Meillä on viimeisen viikon aikana ollut aika huonosti nukkuvaa porukkaa. Molemmat lapset kuin myös vanhemmat kärsivät unenpuutteesta ja sen seurauksena ärtyneisyydestä. Ilo ja hymy vaihtui epämääräiseen murinaan ja lattian polkemiseen. Läpi yön pienempi lapsista huutaa tyytymättömyyttään, tai ei koko yötä sentään yhteen putkeen mutta jokaisen kellon lyömän aikaan ollaan kärppänä pystyssä kokeilemassa millaisia sulosointuja saadaankaan aikaiseksi. Helmi ei suostunut enää edes nukkua huoneessaan, vaan automaattisesti iltaisin hiipi omasta sängystään meidän sänkyyn. Päivisin Henni nukkuu tyytyväisenä päiväuniaan, välillä jopa venyttää uniaan puolella tunnilla pidempään mitä normaalisti. Kerran kerkisin jo inhottavasti ajatella että "kunhan kerää voimiaan taas ensi yötä varten" Mutta eihän tuon ikäinen tietenkään osaa kiusata tahallaan,se on selvä se! Seuraavaksi olin jo varma, että ne on hampaat mitkä siellä ikenissä kiusaa niin lasta kuin vanhempiakin. Tein illaksi sotasuunnitelman. Harjasin Hennin ikeniä hammasharjalla ja annoin vielä panadolia yöksi. Vähän se helpotti. Seuraavana päivänä ei maistunut ruoka ollenkaan, eikä sitä seuraavanakaan. Edes banaani ei kelvannut. Tuli kolmas päivä syömättömyyttä ja silloin alkoi vasta hälytyskellot soimaan päässä. Tyttö jolla on aina ollut ruokahalu kohdallaan ei syönyt edes banaania, joka kuuluu kuitenkin tytön lemppareihin. Soitettiin lääkärille aikaa ja saatiinkin se samalle päivälle. Lääkäri totesi tutkimusten jälkeen että "ei ihme jos ei syö tai nuku,molemmat korvakäytävät pahasti tulehtuneet kuin myös välikorvat" Tuijotin epäuskoisena lääkäriä, sillä tosissani luulin kiukkuamisen johtuvan puhkeavista hampaista. Eihän Hennillä ollut edes kuumetta! Ja edellisenä päivänä tyttö juuri riehui pulkkamäessä muiden lasten kanssa aivan tuulispäänä! Kieltämättä tuli epäonnistunut olo. Miten en ollut voinut huomata, että oma lapsi on niin kipeänä. Sitä tuli ajateltuakin välillä niin rumasti, kun toinen ei syönyt ruokaansa tai yöllä kun pompin jatkuvasti sängystä ylös paijaamaan toisen päätä. Helmi on täysin erilainen kipeänä. Silloin sohva vetää herkästi puoleensa ja jatkuvasti halutaan paijauksia ja hellää huolenpitoa. Hennin meno puolestaan pysyi täysin samana, eikä tyttö valittanut päivisin ollenkaan. Niin erilaisia nuo lapset ovatkin. Inhottaa jopa oikeasti kirjoittaa tästä mutta päätin näin kuitenkin tehdä, sillä aina ei vaan oikeasti voi heti tajuta mikä on vialla. Vaikka onkin niin pienestä asiasta kyse kuin korvatulehdus, podin hirveän huonoa omatuntoa, miten en äitinä huomannut. Nyt on kuitenkin neljä päivää otettu antibioottia ja eron huomasi välittömästi jo ensimmäisenä päivänä! Henni on tyytyväinen ja iloinen oma itsensä taas ♡ Jerelle jo totesinkin alku järkytyksessä, että aion varmaan tästä edespäin käydä lääkärillä jokaisen yskän ja ihottuman vuoksi.

tiistai 15. joulukuuta 2015

Käpyasetelma

Voihan kävyt! Ne ovat olleet kunnon murheenkryyni koko loppusyksyn ja tämän alku talven aikana. Halusin muiden bloggareiden tapaan kokeilla tuota uskomatonta ja hienoa käpyjen valkaisemista. Jostain satuin kuulemaan tai lukemaan, että kävyt olisi paras kerätä loppu syksystä joten odottelin. Odottelin liian pitkään eikä käpyjä enää ollut! Tai muutamia löytyi kyllä mutta ne olivat rikkinäisiä ja vettyneitä, ihan rumia. Äitini on onneksi samanlainen näpertäjä kuin minä, joten häneltä sain pussillisen valmiiksi putsattuja ja saunassa kuivatettuja käpyjä. Malttamattomana kaadoin kaksi kloriitti pulloa ämpäriin, laitoin kävyt sinne sekaan ja lisäsin vielä vettä sen verran, että kävyt peittyivät. Annoin olla yön yli ja aamulla nostelin kävyt pyyhkeen päälle kuivumaan. Illalla kävin katsomassa valkaisun tulosta ja purskahdin nauruun. Ei ne olleet yhtään verrattavissa niihin mitä olin kuvista nähnyt. Kävyt olivat osakseen hiiren harmaita, jotkut olivat kellertäviä ja loput olivat ihan samannäköisiä kuin ennen kloriitti käsittelyä. Osaako joku viisaampi kertoa missä meni vikaan? Jokatapauksessa suunnitelmat menivät täysin uusiksi ja päätin spray maalilla maalata kaikki valkoiseksi ja lisäsin hopeaista glitteri hilettä vielä tuomaan tunnelmaa. Oletteko huomanneet, että jokaisessa jouluun liittyvässä diy projekstissa on aina käytetty jollain tavalla glitteriä? Luulette varmaan, että asutaan jossain hileisessä talvenihmemaassa. Ei sentään mutta kyllä näin jouluna täytyy vähän hilettä ja kimallusta olla Mitä sitten tein niistä kävyistä? No tietysti asetelman olohuoneen lipaston päälle, muutama joulupallokin eksyi joukkoon. Käpyjä oli niin huima määrä, että loput pääsivät koristamaan sekä meidän kuin myös äitini joulukuusta.


Mitäs tykkäätte?

maanantai 14. joulukuuta 2015

#Ystäväkirjahaaste

Napsahduksia-blogin Nadja laittoi alulle tällaisen hauskan ystäväkirja haasteen ja pyysi minua vastaamaan muutamiin kysymyksiin. Ja mielelläni näihin vastailen!

Haasteen säännöt:
-Voit kopioida nämä säännöt postaukseesi
-Kiitä haasteen antajaa ja mainitse Napsahduksia-blogi haasteen alulle panijana
-Vastaa sinulle annettuihin Ystäväkirja-kysymyksiin
-Lisää kuvaksi/kuviksi parhaiten itseäsi kuvastavia kuvia 
-Keksi uudet (tai käytä vanhoja :D) kysymykset blogiystävillesi
-Haasta mukaan ihania bloggaaja frendejä 

1. Pituutesi ilman korkkareita?
-Kröhöm, tuota olen kyllä vakavasti harkinnut sitä olenko kääpiöille tai tontuille jotain sukua, olen meinaan 156cm pitkä ja millit päälle!

2. Lempinimesi? Ja mistä se on peräisin?
Ei mulla enää ole sellaista lempinimeä mitä muut käyttäisivät. Jere kutsuu joskus nimellä Neppi. Nuoruudessani käytin lempinimeä Nede ja itseasiassa jotkut Jeren kaverit kutsuvat vieläkin sillä nimellä, itse koen sen jotenkin kiusalliseksi. Mielellään ihan Nea siis vaan.

3. Minkä ruuan valitset lauantai illalle jos ei tarvitse miettiä kaloreita?
Hirveästi ei tule muutenkaan kaloreita ajateltua vaan syödään aina sitä mitä tekee mieli. Mutta varmaan valitsisin lasagnea ja ämpärillisen jäätelöä!

4. TOP4 asiaa joita arvostat eniten ystävyydessä?
 Luotettavuus, hauskuus, se että voi käydä vaikka vessassa ovi auki eli ei tarvitse hävetä mitään ja viimeisenä vielä suorasanaisuus.


5. Telkkarista: Moderni perhe, Kimmo, Salkkarit, Greyn anatomia vai Hottikset?
En katso telkkaria ollenkaan! Kaikki lemppari sarjat tulee katsottua netflixistä eikä näistä mikään kuulu kyllä joukkoon. No sanon, että salkkarit, niitä tulee kerran viikossa katsottua katsomosta.

6. Rakkaimmat harrastuksesi, ja onko sinulla haaveissa aloittaa jotain uutta harrastusta?
Bloggaaminen on yksi tärkeä harrastus. Muita harrastuksia on sukkaparien metsästäminen, pyykkivuoren tuhoaminen, sängyn alla ryömiminen lelujen perässä.. Onhan näitä harrastuksia!

7. Haaveita joiden toivot toteutuvan lähitulevaisuudessa
Päästä opiskelemaan haluamalleni alalle, se on yksi suuri haave mutta se tarkoittaisi muuttoa lähemmäs opiskelupaikkaa, eikä me olla nyt vielä muuttamassa hetkeen.

8. Hattaraa vai pehmistä?
Tää on helppo, pehmistä tietty!

9. Ripsiväri, kestoripset, vai naturell ? 
Mielelläni pitäisin ripsienpidennyksiä mutta omat ripset ovat niin liukkaat, ettei ne pysy viikkoa pidempään. Joten varmaan ripsari sitten.
10. Mottosi?
En omaa mitään tiettyä mottoa :D

Tuolla haasteen säännöissä, kun luki että kuvat pitäisi olla mahdollisimman itseään kuvastavia. En sattumoisin löytänyt ainuttakaan kuvaa missä olisin sängyssä torkkumassa, moppi kourassa, herkkujen ja lasten ympäröimänä. Joten lisäsin sitten vähän vähemmän itseäni kuvastavia kuvia :D

Samat kysymykset jatkukoon ja haastan mukaan seuraavat bloggaajat
Tiitukatriina
Matka mun kengissä
Hikiliikkuja
Kuiskauksia
Kätilön käsistä

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Kuusenkoristeet taikataikinasta

Helmi oli muutama päivä sitten kovin myrtsillä tuulella, joten päätin piristää tytön mieltä (ja samalla ehkä vähän omaanikin). Hetken aikaa arvoin leipomisen ja askartelun välillä kunnes keksin, että me voidaankin tehdä molempia yhtä aikaa! Joulukuusi kaipasi lisää koristeita, joten leivottiin taikataikinasta tähtiä, sydämiä ja enkeleitä jotka aiottiin ripustaa kuusen oksille roikkumaan. Ensimmäisenä iltana tehtiin taikina sekä leivottiin koristeet ja vasta seuraavana päivänä pääsimme niitä maalaamaan. Hieman oli tympeää se, että taikinan täytyi olla kolmesta-neljään tuntia uunissa, täällä nimittäin oli yksi malttamaton pieni tyttö, essu vyötäröllään ja siveltimet käsissään -heti valmiina maalaus hommiin.
Maalasimme kaikki ensin valkoisella maalilla ja sen kuivuttua osaan koristeista laitoimme hopeista glitteriä, joihinkin punaista tarranauhaa jossa lukee ´hyvää joulua´ ja osan Helmi sai maalata oma mielensä mukaan. Helmin tekemistä koristeista tulikin oikein värikkäitä Ylpeänä laitettiin koristeet kuuseen ja Helmi huokaillen esitteli niitä isille. Eikä turhaan, ihania niistä tulikin


Taikataikina on todella kiva, kun siitä on helppo tehdä lähes mitä vain! Pienetkin saavat muovailla ja loihtia upeita koristeita esimerkiksi mummeille ja vaareille joululahjaksi. Helmi tekikin viime jouluna mummeille sydämet, jotka pakattiin hienosti sellofaaniin ja kiharrettiin narua vielä ympärille, se oli todella tärkeä juttu Helmille. Joskus teimme taikataikinasta myös pienet taulut, joihin painettiin molempien tyttöjen kädenjäljet ja sen hetkiset iät, ihana muisto sitten, kun tytöt ovat jo isoja! Niin ja nyt kun teimme näitä kuusenkoristeita jäi taikinaa yli tarpeiden, joten muotoilin sen palloksi ja painoin kissan tassun siihen. Vielä se olisi maalaamatta mutta toivottavasti varmasti sekin pääsee tuonne kuuseen vielä ennen joulua. Kaikkea tuosta taikinasta voikin keksiä, vain mielikuvitus on rajana! Ohjekin on mitä yksinkertaisin. Tarvitset vain 3dl vehnäjauhoja, 1,5dl suolaa, 1,5dl vettä ja 1rkl öljyä. Sekoita kaikki aineet keskenään yhtenäiseksi massaksi, tee koristeet ja paista 100 asteisessa uunissa 3-4 tuntia. Puolen tunnin välein koristeita on hyvä käännellä, jotta ne paistuvat suoriksi. Jos paistossa tulee kupruja tai reunat ovat rosoiset ne voi hioa hiekkapaperilla tasaiseksi. Helppoa!



Onko teille taikataikina tuttu?

perjantai 11. joulukuuta 2015

Pikkuisten pikkujoulut

Meille on tullut joka vuotiseksi perinteeksi juhlia suvun pienempien kesken pikkujouluja. Mikä olisikaan sen kivempaa lasten mielestä kuin pikkuisella jengillä leipoa posket jauhoisina pipareita ja joulutorttuja. Piparit menivätkin kuin kuumille kiville, ensimmäistä pipari pellillistä en kerinnyt edes lautaselle laittamaan, kun se olikin jo syöty ja toisesta pellillisestä yritin kuvaa napsaista mutta pienet kädet olivat sitäkin heti tyhjentämässä Joululaulujen tahdissa oli super kivaa tanssia kuin myös laulaa eikä haitannut ollenkaan vaikka sanat tai jopa biisit menivät välillä sekaisin. Hieman jopa rokkiakin kuunneltiin, jotta saatiin lanteet kunnolla vatkaamaan! Meno oli kieltämättä välillä liiankin energistä, tonttulakit  kilisivät ja punapipoisia lapsia vilisi ympäriinsä milloin milläkin verukkeella. Kunnon tonttu meininkiä siis. Loppu illasta sammutettiin vähän valoja ja istuttiin olkkariin katsomaan Frozenia. Aina tuo elokuva vaan iskee noihin pieniin uudestaan ja uudestaan. Helmi otti jälleen areenan itselleen ja Elsan säestyksellä lauloi "Taakse jää, taakse jää, en tätä voi pidättää! Taakse jää, taakse jää, ovi vanha taakse jää!"





Omat lapset matkustivat samantien höyhensaarille, kun sänkyyn pääsivät. Luulen että muutkin vieraat olivat aika naatteja kotiin päästyään.
Jere on juhlimassa firman pikkujouluja, joten saan hyvillä mielin nostaa jalat sohvalle, ottaa glögi kupin viereen ja nauttia piparin tuoksusta joka vielä leijailee ympärillä.
Mukavaa viikonloppua teille

torstai 10. joulukuuta 2015

Ensimmäinen joulujuhla

Eilen oli Helmin ensimmäinen päiväkodin joulujuhla, se oli siinä mielessä merkittävä ja erityisen tärkeä tapahtuma, sillä tämä joulujuhla oli ensimmäinen myös meille vanhempina.
Koko iltapäivän täällä vallitsi hirveä tohina, kun millään ei Helmi olisi malttanut odottaa iltaa ja juhlien alkamista. Mekko piti saada päälle, hiukset laittaa kauniisti kiinni ja huulikiiltoakin haluttiin sipaista huuliin. Tanssiaskelia otettiin ympäri olohuonetta ja laulettiin samalla päiväkodissa opittuja lauluja. Selvästi oli jännitystä ilmassa. Juhlasaliin, kun päästiin tuli päiväkodin henkilökunta Helmiä vastaan ja saattoi omalle paikalleen eturiviin istumaan ja odottamaan omaa esiintymis vuoroaan. Välillä Helmi kuikuili olan yli ja heilutti äidille ja isille heipat. Helmi kyllä omaan tuttuun tapaansa hallitsee tuon esiintymistaidon. Tarkoittaen sitä, että kun lauletaan niin se tehdään kovaa ja korkealta niin, että takarivikin varmasti kuulee kuka siellä laulaa!
Henni ei malttanut pitää peppua penkissä, joten tanssittiin joululaulujen tahdissa penkkirivistön reunalla ja pidettiin siskolle peukut pystyssä. Hikeä valuen mutta hurjan onnellisena lähdettiin juhlien jälkeen kotiin nukkumaan, ihania tällaiset juhlat!



tiistai 8. joulukuuta 2015

Kirje joulupukille + lahjavinkit taaperolle

"Äiti, Helmi on ollut niin kiltti. Tuoko joulupukki Helmille sinisen rummun ja pinkin auton? Tuohan? Helmi on ollut oikeesti niin kiltti!"

Näitä lausahduksia ollaan kuultu viime aikoina nonstoppina, Helmille on hirveän tärkeää, että muut tietävät sen, että Helmi on ollut kiltti. Joka ilta täytyy varmistaa, että äiti ja isi ovat samaa mieltä kiltteydestä. Jos riidellään niin heti pyydetään anteeksi. Tietysti meillä normaalistikin pyydetään anteeksi aina tuhmuuden sattuessa mutta nyt Helmi on kiinnittänyt omaan käytökseensä eritoten huomiota. Nyt on se aika, kun monet lapset lukevat lelulehtiä ja kirjoittavat suuret toivelistat joulupukille. Toki Helmikin muutamia lelulehtiä on lukenut ja näyttänyt "Helmi haluaa tuon ja tuon ja tuon" mutta ne toiveet ovat unohtuneet yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin. Päällimmäisinä ja pysyvinä toiveina ovat säilyneet juurikin alussa mainitsemat pinkki auto ja sininen rumpu. Kukaan ei edes tiedä mistä Helmi on nuo keksinyt mutta ne tuntuvat olevan tytön hartaimmat toiveet. Meillä on myös kova Frozen fanitus päällä, joka iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vielä kuukausi-kaksi sitten Helmi ei tiennyt mikä on Frozen. Ostimme syksyllä Helmille Frozen repun, kun edellinen lemppari reppu meni rikki mutta senkin Helmi valitsi vain siksi koska siinä oli Helmin mielestä kauniita tyttöjä. Nykyisin Helmi tietää kyllä selvästi mistä on kyse ja joka päivä tyttö laulaa keskellä olohuonetta "Let it go" laulua ja esiintyy dramaattisesti tanssien. Elsa on kovaa huutoa ja kaikki missä on Elsan kuva, se halutaan ehdottomasti. Joten lisäsin toivelistalle vain sanan Frozen, koska se kattaa kaiken! Muumit ei ole sentään vieläkään täysin unohtuneet, hieman vain syrjään siirtyneitä mutta siitä huolimatta kestosuosikkeja. Tuolle tytölle ei siis ole vaikeaa lahjaa hankkia.

Helmin toivelista näyttää siis tältä:
Pinkki auto
Sininen rumpu
Frozen ja Muumit

Henni puolestaan on niin pieni vielä ettei sitä omaa juttua mikä kolahtaisi täysin ole vielä löytynyt. Kaikki käy! Tyttöjen lelut ovat kuitenkin yhteisiä, joten Helmin paketeista on iloa Hennillekin. Hennin listaan lisäsimme tällaisia juttuja:
Rusinoita
Leegoja
Nokkamuki

Lopuksi tein tällaisen kollaasin jos jollain sattuu olla lahjat vielä ostamatta. Kollaasin tuotteista meidän lapset ainakin kelpuuttaisi jokaisen, joten toivottavasti siitä löytyy ideoita muillekin :)


maanantai 7. joulukuuta 2015

Treffejä ja pikkujouluja

Lauantaina treffattiin vihdoin ja viimein Äiti ja Melukylän lapset blogin Terhin ja Tipulassa blogin Emosen kanssa. Treffi paikaksi valittiin Tampereen Ideaparkki, siellä olikin mukava tehdä samalla joululahja ostoksia, juoruilla kahvin ääressä, ihastella pientä ja niin suloista Hugo vauvaa ja toki tuli myös juostua Helmin perässä. Ihana päivä kaikenkaikkeaan, vaikka Jere ei oikein tällaisista shoppailu reissuista liiemmin välitäkkään Ideaparkissa vieraili ilmeisesti myös joulupukki mutta sitä emme harmiksemme päässeet näkemään. Joka puolella oli kuitenkin pieniä tonttu ukkoja ja muita joulukoristeita, joten joulufiilis oli taattu, pukista viis! On ollut kyllä mukava huomata kuinka ihaniin ihmisiin olen saanut tutustua blogin myötä





Joululahja ostosten lomassa Terhi kertoi tietävänsä, että henkkamaukasta löytyy Frozen aiheisia mekkoja ja arvatkaa vain, kun astuttiin henkkamaukkaan sisälle, ei tuo meidän pieni Frozen fani tiennyt minne olisi katsonut, kun joka puolella oli Elsaa! "Äitiii Helmi haluaa tämän, eikun sittenkin tämän, jospa tämänkin" Pieni pää vain näkyi vaaterekkien välissä, kun tuo mennä viipotti ja etsi jokaisen frozen tilpehöörin käsiinsä. Lopulta valittiin kaksi kivaa Elsa paitaa ja vielä Frozen aiheiset hiuspannat, kyllä nyt taas kelpaa. Tätä Frozenia on tullut kuultua kuin myös nähtyä itsekin jo niin paljon, että pakko se on myöntää, että Frozen on aika kiva !





Illalla lähdin vielä kaverilleni viettämään pikkujouluja juustojen ja viinin merkeissä. Välillä tekee ihan hyvää ottaa aikaa myös itselleen, mutta ehdottomasti kaikkein parasta ulos lähtemisessä on se kun pääsee takaisin kotiin! Mites teillä, joko on pikkujoulut juhlittu vai vasta edessä?




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...