Kaksplus.fi

perjantai 28. elokuuta 2015

It Works -Vartalokääre

Pääsin blogin kautta testailemaan tälläistä It Works vartalokäärettä, jonka tarkoitus on poistaa kehosta kuona-aineita ja sen myötä kiinteyttää sitä kohtaa minkä olet wräpännyt.
Olin aluksi skeptinen, tottakai. Onhan se uskomaton ja vähän älytönkin juttu, että 'kosteusvoide' saisi vatsamakkarat kiristymään, selluliitin häviämään ja ihon kimmoisuuden palaamaan.
Sisältäähän tämä toki kaikkia hyviä luonnontuotteita, jotka ollaan todistettu edistävän laihtumista sekä kiinteytymistä.
Mutta silti, voisiko jokin kauneuskääre pyyhkiä pois ne muutamat suklaalevyt ja ennen kaikkea raskaudesta jääneen roikkuvan nahan? Olen googlettanut ja instagramia selaillut, niin kyllä tämä wräppi on useille ihmisille saanut selviä ja jopa aivan huikeita muutoksia aikaan. Loppujen lopuksi itsekin olin jo innoissani laittamassa kääreitä vatsalle!



Kuinka tätä wräppiä sitten käytetään?
Wräppiä voit käyttää lähes millä alueella tahansa, vatsalla, reisissä, selässä, käsissä, tai mikä alue nyt mahdollisesti kaipaakaan kiinteytystä. Kasvoille on kuitenkin puolestaan olemassa omanlaisensa wräpit.
Pese wräpättävän alueen iho kunnolla ja kuivaa se täysin kuivaksi. Tämän jälkeen asetat wräpin voide puolen ihoa vasten. Kannattaa vielä rullata wräpin päälle vaikka muovikelmua, jotta vaatteet pysyvät puhtaina sekä wräppi paikoillaan.
Wräpin vaikutusaika on vähintään 45 minuuttia. Hoidon aikana tulee juoda vettä vähintään 0.5l mutta body wrap vaikuttaa kuitenkin 72h, joten on tärkeää juoda vettä päivässä noin 2-3 litraa.
Wräpin ollessa iholla on vältettävä urheilua, saunomista ja muutenkin hikoilua, eikä hoidon aikana tulisi syödä mitään.

Mulla on ihan kiva vatsa.. silloin, kun seison. Seisoessa vatsanahka kiristyy eikä paidan alta löysää röllykkää edes huomaa. Mutta, kun istahdan niin nahka kerääntyy ikävästi housujen päälle, eikä se ole kovin imarteleva näky.

Itse tein 4 wräpin hoidon mutta tulokset eivät olleet läheskään niin hyviä mitä monilla muilla on, mutta kyllä niitä tuloksia joka tapauksessa tuli! Alavatsan löysä riippunahka kiinteytyi ja napakin löysi tiensä taas auringonvaloon. Vaikkei tämä hoito taikoja tehnyt (tai sitten olen vain sokea omalle peilikuvalle) niin kaikenkaikkiaan olen silti tyytyväinen tähän kokeiluun :)


Jos te haluatte kuulla lisää tästä vartalokääreestä tai tilata itsellenne tälläisen niin laittakaa rohkeasti viestiä Tarja Laurénille.
puh: 040-5522661
s-posti: tarja.lauren@outlook.com
nettisivut: https://tarjalauren.myitworks.com/fi/ 

Oletteko te kokeilleet tälläistä vartalokäärettä?

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Lasten kanssa kaupungilla

Olen viime aikoina lukenut muutamien äitien onnistuneista kauppareissuista ja kaupungilla oleilusta vilkkaiden taaperoiden kanssa. Näiden äitien innoittamana päätin, että kyllä mustakin on siihen ja tänään lähdettiin lasten kanssa keskenämme kaupungille.

Itse olen kokenut ja koen kyllä edelleenkin hankalaksi ja jopa pelottavaksi lähteä tyttöjen kanssa keskenämme vilkkaaseen ympäristöön. Toki me puistoillaan, käydään lähikaupassa ja käydään kävelyillä mutta tälläiset ostoskeskus vierailut on ollut mulle ehdoton ei.
Iho menee kananlihalle, kun pelkästään ajattelen Helmin juoksentelemassa ruuhkaisella parkkipaikalla minä perässä juosten, samalla kainalossa pitäen parkuvaa Henniä. Pelkästään kauppaan lähteminen on oma prosessinsa, kun kumpikaan ei viihdy autossa paria minuuttia kauemmin, vaan se on usein huutokuoroa ja meillä kestää ajomatkakin Forssaan lähemmäs puoli tuntia.


Mutta tänään päätin, että nyt me lähdetään tyttöjen kesken kiertelemään ja katselemaan paikkoja!
Kotona laitoin kaiken valmiiksi, pientä aktiviteettia lapsille automatkan ajaksi sekä juotavaa molemmille mukaan.
Ensiksi suunnattiin kirpparille ja siellä kaikki menikin tosi hyvin. Henni ihmetteli ihmispaljoutta ja Helmi tutkiskeli löytyisikö hänelle jotain kivaa lelua. Kirpparin jälkeen mentiin Prismaan ruokaostoksille ja siellä kulho kääntyi nurinpäin. Henni oli vieläkin ainakin jossain määrin tyytyväinen mutta Helmillä paloi päreet kerta toisensa jälkeen. Välillä Helmi juoksi jopa karkuun, ikään kuin se olisi ollut hauskaa ja siinä juoksun lomassa Helmi tuuppasi kädellään piltti purkin hyllyltä alas ja se rikkoutui lattialle. Kyllä Helmi säikähti sitä niin paljon, että itku silmässä tuli halaamaan ja pyytämään anteeksi.
Prisman jälkeen päätin käydä vielä nopeasti Tokmannissa. Sen reissun aikana Helmi väsähti totaallisesti ja toi sen ilmi huutamalla lattialla makuuasennossa ja ilmoitti ettei aio liikkua senttiäkään, paitsi ehkä silloin jos äiti kantaisi.
Selvittiin parkkipaikalle ja kerkesin jo ajatella, että ollaan voiton puolella mutta Helmi olikin sitä mieltä ettei pidä kädestä kiinni koska hän on iso tyttö ja kävelee itse! Äidin vastaus ei ollut mieluinen, joten Helmi raapaisi pikku muovipussia joka rikkoontui ja ostokset levisivät tielle.
Paikalle sattui eräs mukava nainen, joka myötätuntoisesti hymyillen auttoi keräämään ostokset maasta ja talutti Helmin vielä auton luokse.


Kaikki tapahtui suunnilleen niin miten olin ajatellutkin. Mutta silti tämä reissu ei saanut mulle sellaisia tuskan ja toivottomuuden tunteita, kuin mitä olin ajatellut.  Joten aion kyllä lähteä tyttöjen kanssa uudestaan shoppailemaan ja tekemään näitä viikon-ruokaostokset  reissuja!

tiistai 25. elokuuta 2015

Lapsen passin hankinta

Yksi näistä tekijöistä mitkä hidasti meidän kesäloma matkan päätöstä oli nämä passi asiat. Meiltä löytyy kyllä Jeren kanssa passit mutta tytöillä, ei ollut edes kuvallisia henkkareita.
Koin passin hankkimisen jotenkin _todella_ hankalaksi ja työlääksi prosessiksi. Mietin sitä kuinka paljon paperitöitä se vaatisi tai kuinka kauan passien saaminen ylipäätänsä kestää, ei meillä ollut aikaa odotella kuukausi tolkulla. Ihmettelin sitäkin miksei tavalliset kelakortit kävisi matkustaessa noin pienillä.
Mutta ei auttanut itkut markkinoilla vaan pakko ne passit oli tytöille hankkia!


Ensin googlattiin hyvä valokuvaamo ja sellainen löydettiinkin. Päästiin ottamaan passikuvia ihan ilman ajanvarausta. Tämä olikin oikeastaan koko passin hankinnan työläin vaihe.
Piti saada asianmukainen kuva joka täyttää kaikki tärkeät kriteerit, kyllähän te tiedätte; katse kohti suoraan kameraan, suun pitää olla kiinni, hiukset pois kasvoilta jne.
Helmi kirjaimellisesti röhnötti siinä pallilla istuessaan, pyöritteli kyllästyneen näköisenä silmiään eikä suostunut millään katsomaan kameraan, omia kenkiään sen sijaan kyllä. Hennillä puolestaan katse harhaili minne sattuu ja suu oli niin auki, että jännitimme lentääkö sinne kuinka monta kärpästä.


Passikuvat saimme heti mukaamme ja seuraavaksi mentiin poliisiasemalle. Ajanvarauksella pääsisi nopeasti hoitamaan asiaa eli jos sinulla on kiire niin varaa ensin aika. Meillä ei kuitenkaan ollut kiire minnekään, joten jonotimme hetken aikaa.
Meidän vuoro, kun tuli niin virkailija täytti tyttöjen kelakorteista tiedot lomakkeisiin ja me tarkistimme ne vielä oikeiksi. Näytimme vielä omista henkkareistamme keitä olemme.
Passi maksu oli 48e/kpl ja passit saimme noutaa R-kioskilta viikon päästä.
Suosittelen kuitenkin varaamaan reilu viikon tuohon käsittelyyn aikaa, koska jos on ruuhkaa niin käsittelyt saattavat pitkittyä helposti.
Mutta kaiken kaikkiaan passin hakeminen on todella yksinkertainen juttu!

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Tyttöjen synttärit

Saimme viettää eilen uskomattoman ihanat synttärit, parempia en olisi osannut toivoakkaan
Iso kiitos mummeille, kummeille, tädeille ja kaikille muille jotka tulivat juhlistamaan meidän pieniä rakkaita ja teitte meidän päivästä näin mahtavan!
Tytöt saivat paljon ihania synttärilahjoja mm; leegoja, barbin, muumi-sateenvarjon, leipomis tarvikkeita, paljon kauniita pantoja, pinnejä sekä pompuloita, vaatteita, muumi mukeja, rahaa, värityskirjoja, värikyniä, pehmoleluja, käsilaukun, päiväkoti repun ja paljon muuta.
Tytöt olivatkin niin uupuneita päivästä ja kaikesta juhlimisesta, että sänkyihinsä, kun pääsivät niin nukahtivat heti uudet pehmolelu pandat kainaloissaan

























 

torstai 20. elokuuta 2015

Helmi 3v

Tänään Helminkin suuri päivä vihdoin koitti, nimittäin tuo meidän rakas täytti 3 vuotta!
Aamusta otin Helmin kainaloon ja laulettiin yhdessä paljon onneavaan laulu. Helmi oli sitä mieltä, että olisi pitänyt heti ryhtyä leipomis hommiin ja leipoa _iso_ kakku, jonka Helmi syö kokonaan itse.
Sovittiin, että kakut saa odottaa lauantaihin asti, kun silloin on synttärijuhlat ja kaveritkin pääsee syömään kakkua mutta tänään voidaan poikkeuksellisesti käydä jätskillä, suuren päivän kunniaksi.

Helmi tietää ja taitaa jo paljon kaikenlaista. Helmin suusta saa usein kuulla nokkelia lausahduksia, jotka saa kaikki nauramaan tai puolestaan punastelemaan.
Helmi on kovin omatahtoinen ja lujaluonteinen eikä tytön päätä pyörretä helposti. Vaatteet halutaan itse pukea päälle, eikä muiden apua kaivata ollenkaan, vaikka kengät joutuisikin eripäin tai paitoja olisi kolme päällekkäin. Helmi haluaa myös päättää mitä muut pukee päällensä. Hennillä pitäisi aina olla mekko päällä ja isille kerrotaan, että "nämä on hyvät housut" tai "nämä on hyvät kengät".
Helmi taitaa myös tihutöiden jalon taidon, milloin tyttö keksiikään piirtää seinään, laittaa kissan hännän täyteen pompuloita, salaa hakee pakkasesta jäätelöä tai tunkee pikku muumeja stereoiden sisälle.
Helmin lemppari leikkejä on piilonen tai kuten Helmi sanoo 'leikitään piilo paikkaa' , hiekkakakkujen rakentaminen ja hiekka mörön tekeminen, leegoista Helmi tykkää rakentaa linnoja ja niiskuneidin kanssa leikitään lääkäri leikkejä. Meillä laastarit vetelee viimeisiään, kun niiskuneiti on jatkuvasti koheltamassa.. Helmi myös laulaa ja tanssii joka paikassa, ollaan sitten suihkussa, pankissa tai ruokakaupassa niin peppu ja kädet keinuu. Tyttö rakastaa selvästi huomiota.
Lempiruokia on kaikki kana ja jauheliha ruuat. Kala ruokia Helmi ei suostu syömään ollenkaan, koska kalat on kavereita niin ei niitä voi syödä! (Monesti Helmi on itkua vääntänyt ruokapöydässä ja sanonut ettei varmasti syö kalaa. On jopa perunaa yrittänyt syöttää sille lohelle mikä on lautasella ollut.) Joten äiti ja isi huijaa, että kalaruoka onkin kanaruokaa niin kyllä uppoaa.






Helmi on utelias, pirtsakka, kaikesta innostuva pieni neiti. Äidin ja isin rakas

tiistai 18. elokuuta 2015

Äitylit-jäätelö

Äityleiden jäätelö villityksen mainosuhrina, mekin tehtiin vihdoin ja viimein tätä hitiksi muodostunutta jäätelöä! Moni tästä on jo varmasti kuullut, mutta ne jotka eivät ole niin kuulee nyt tästä parin raaka-aineen jätskistä.






Tuntui jäätelö kelpaavan niin isolle kuin pienemmällekin väelle!

Oletteko te tehneet jo tätä jäätelöä?

maanantai 17. elokuuta 2015

Henni 1v

Meidän pieni rakas täytti tänään 1 vuoden♥
Hassua, että siitä tosiaan on päivälleen vuosi, kun saatiin pienenpieni tyttäremme syliimme rakastettavaksi. Oikeastaan tarkalleen vuosi sitten tähän kellon aikaan, Jere teki aamupalaa keittiössä ja minä pompin kengurunlailla tuskissani ympyrää Helmin huoneessa ja yritin laittaa pyykkiä kuivumaan. Henni syntyi muutama tunti tämän jälkeen 14:52

Hennin vuosi on sisältänyt paljon uuden oppimista, sitä on opittu kävelemään peräti 16 askeleen verran, enää askeleet eivat ole haparoivia vaan itsevarmoja, päättäväisiä.
Henni osaa sanoa äiti ja keinussa sanotaan "kii-kkaa", muita selviä sanoja ei vielä ole mutta suloisesti tuo pulputtaa jatkuvasti omalla kielellään. Henni osaa kiivetä liukumäen isot portaat itse ylös asti ja osaa myös kiivetä sohvalle istumaan, alas tulemista täytyy vielä treenata.
Käsiä Henni taputtaa aina, kun kuulee musiikkia tai, kun on omasta mielestään tehnyt jonkin asian hyvin, oli kyse sitten banaanin palan laittamisesta suuhun tai kävelemisestä keittiönpöydän ympäri. Taputtaminen on siis hurjan hauskaa. Kukkuu leikki on Hennin lemppari, kuin myös hippaleikit mutta piilosta ei tykätä leikkiä sitten ollenkaan, koska on kamalaa, kun äitiä ei löydykkään. Huippu hauskoja leikkejä ovat myös hiekan syöminen, kissan ruuan syöminen, keittiönpöydän jalan pureminen, kissan jalan pureminen, tästä voikin jo päätellä, että kaikki mahdollinen minkä saa vain suuhun laitettua on mukavaa.
Hennin vuosi on sisältänyt myös paljon iloa. Moni on varmasti huomannut, että meillä asustaa pieni naantalin aurinko täällä. Hennin mielestä on mahtavaa väännellä suutaan irvistykseen, koska kaikki alkavat nauraa silloin. Vuoteen on mahtunut myös kiukuttelua ja turhautumistakin. Henni on vieläkin hirveästi äidin perään ja mukaan pitäisi päästä vessa reissuille saakka. Henni viihtyisi mielellään sylissä vaikka koko päivän. Istahdat sohvalle niin huomaat pienet sormet paidan helmassasi ja varpaat kiipeämässä säärtäsi pitkin ylös päin. Istahdat lattialle niin huomaat pienen pepun pakittavan syliisi.
Henni on myös saanut kolme hammasta ja jokainen niistä olikin työn ja tuskan takana. Itkua ja parkua ei kyllä säästelty.






sunnuntai 16. elokuuta 2015

Kiusaamisesta

Tulin juuri rannalta tyttöjen kanssa ja kävin siellä kaksi erilaista keskustelua samasta aiheesta, -kiusaamisesta.

Istuin Henni sylissä penkillä ja kuuntelin samalla pikkusiskoni ja tämän kaverin keskustelua siitä, kuinka he menisivät tiputtamaan erään heidän poika puoleisen kaverinsa laiturilta veteen vaatteet päällä. Tytöt jatkoivat keskustelua ja siskoni totesi "mä oon ilkee" johon siskoni kaveri vastasi "mutta mä oonki ilkein"
Tytöt keskusteli vielä siitä, kuinka he 'dissaa' ihmisiä ja silloin avasin suuni. Pidin pitkän puhuttelun molemmille tytöille kiusaamisesta ja siitä olisiko heistä puolestaan kivaa jos heitä haukuttaisiin. Tähän siskoni totesi, no mutta jos selän takana puhuisi..
Selitin tytöille tilanteen kärjistetysti ja sanoin, että miettikääpä jos te kävelisitte tuolla kadulla tai vaikka koulussa ja kaikki muut kääntäisi selkänsä teille ja puhuisi pahaa naureskellen. Miltä tuntuisi jos muut eivät huolisi heitä mihinkään mukaan tai pahimmassa tapauskessa kiusaamisesta saattaisi tulla fyysistä, tönimistä ja muuta sellaista.
Siskoani vielä muistutin siitä, että hän on ollut kiusaamisen kohteena ala-asteella useita vuosia niin henkisen kuin fyysisenkin niin haluaako hän todella tuottaa jollekin toiselle samanlaisen olon kuin mitä siskollani oli silloin. Ei hän halunnut.
Enkä sano, että siskoni tai tämä hänen kaverinsa olisivat kovan luokan kiusaajia mutta tuollainen pieni pilkan tekokaan ei ole oikein ja jos asiaan ei puututa niin heistä saattaa tulla kiusaajia.


Siskoni suuttui, kun ilmeisesti nolasin hänet kaverinsa edessä eikä tämä halunnut keskustella enää asiasta kanssani, joten siirryin rannalle jossa vielä pienempi siskoni leikki Helmin kanssa.
Käytiin siinä hiekkakakkujen rakentamisen lomassa myös keskustelua kiusaamisesta.
Tämä sisko kertoi kuinka häntä nimitellään koulussa ja seuraava lause minkä kuulin teki minut todella surulliseksi "mutta ei se haittaa, oon jo tottunut siihen"
Anteeksi mutta mitä! Ei kenenkään todellakaan kuulu tottua tai hyväksyä nimittelyä! Pitäisi löytää se rohkeus tulla kertomaan aikuiselle jos tälläistä tapahtuu. Kouluun meneminen ja siellä oleminen pitäisi olla mukavaa eikä selviytymistä seuraavaan päivään..

Olen sitä mieltä, että jokaisen vanhemman pitäisi kertoa lapsilleen 'erilaisuudesta' joku saattaa olla pyörätuolissa, jollain on silmälasit, joku on pyöreämpi ja toinen laihempi, joku puhuu epäselvästi tai jollain on enemmän tai vähemmän jotain kuin toisella. Kaikki me silti ollaan ihmisiä ja kaikista se nimittely ja kiusaaminen tuntuu pahalta!

perjantai 14. elokuuta 2015

Metsän keijukaiset

Sain loistavan idean aamulla, päätin nimittäin, että mentäisiin ottamaan tytöistä 1v & 3v kuvia metsään. Puin tytöt keijukaisiksi ja laitoin tukatkin nätisti.
Näin jo mielessäni kauniita keiju tyttösiä leikkimässä kannonjuurella tai tuoksuttelemassa kukkakimppua kuusen alla.. Siskokset kävelemässä käsikkäin mustikkapensaiden keskellä jne.




Ainahan sitä saa haaveilla.
Kuvaus sessio meni kutakuinkin näin; Henni läträsi mekkonsa kanssa jokaisessa jorpakossa ja tunki _jokaisen_ kiven/oksan/muurahaisen/kukkasen suuhunsa.
Helmi kyllä oli mustikkapensaassa, tosin vain syömässä niitä. Yritä siinä sitten ottaa toisesta kauniita kuvia, kun naama on sen näköinen, että jotain on ehkäpä tullut maistettua. Pantakin kiristi päätä ja mörkö vaani joka pusikossa.




Mutta en luovuta! Saatiin muutama onnistunut kuva jo nyt mutta huomenna laitan tytöille taas mekot päälle ja vien heidät kuusenkannolle istumaan. Tarpeen vaatiessa käytän kovia keinoja, eli lahjon isomman jäätelöllä.
 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...