Kaksplus.fi

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Kysymyksiinne vastaukset!

Tässä tulisi nyt tämä kysymysten vastauspostaus. Iso kiitos kysymyksiä laittaneille, saitte meidät todella miettimään joidenkin kysymysten kohdalla!

PERHE:

Haluatteko lisää lapsia? 
N: Tällä hetkellä en mutta tulevaisuudessa haluaisin mahdollisesti vielä yhden!

J: Ollaan asiasta keskusteltu ja vielä tällä hetkellä ei lapsia haluta. Tulevaisuudessa ehkä?

Minkä kokoisesta perheestä haaveilet?  
N: Kaksi on riittävä, tasapuolinen luku mutta vuosien päästä toivoisin, että saisimme vielä yhden lapsen. Perheestä kun tässä oli kyse niin mainitsen vielä, että yksi kissakin meille vielä mahtuisi tai käärme! (Jere vinkvink)


J: Kyllä tämä 2 lasta riittäisi hyvin mutta niinkuin ylempänä sanoin, että tulevaisuus näyttää. Koirakin vois meidän perheeseen joskus tulla.

Missä näet itsesi/teidän perheen viiden vuoden kuluttua? 
N: Itse olen varmasti valmistunut ammattiin tai ainakin valmistuminen on lähellä. Lukion olen saanut suoritettua loppuun. Helmi olisi viiden vuoden päästä jo ala-asteella!

J: Tuntuu hölmöltä kompata Neaa koko ajan, mutta melkein samat tulevaisuuden kuvat itelläkin on.
Toivottavasti olisin saanut korkeakouluopinnot alkuun.

Millaisena näette tulevaisuuden 10 vuoden kuluttua?
N: Kymmenen vuoden päästä meidän elämä on varmasti ainakin kiireistä! Tytöillä alkaa teini-iän kenkkuilut. Jerellä kuluu paljon aikaa yrityksensä parissa ja itse varmaan pyrin pitämään koti-työ-harrastus asiat ja aikataulut järjestyksessä. Toivottavasti asutaan jossain kivassa omakotitalossa tai rivarissa Helsinki-Lohja väliltä.

J: Ammattikorkeasta valmistuttu. Mahdollisesti oon alkanut suunnitella yrittäjyyteen suuntautumista tai oon jo kokeilemassa siipiä sillä saralla. Asuntona olis joku kompakti +100neliötä oleva omakotitalo omassa rauhassa autotalleineen. Tosiaan voitais tuollon asua taas lähempänä pk-seutua tai jossain muualla isomman kaupungin lähistöllä. Tytöt on jo löytänyt omaan mieleen sopivia harrastuksia ja heitä tulee tuettua omissa valinnoissaan. Toivottavasti meillä kaikilla alkaa olemaan suunta selvillä elämässä ja varsinkin mä ja Nea voidaan alkaa toteuttamaan itseämme harrastuksien / muiden kiinnostuksen kohteiden parissa.

Mikä on sinusta hienointa/mukavinta äitiydessä (isyydessä), entäpä haastavinta?  
N: Haastavinta on, kun on itse väsynyt ja lapset ovat väsyneitä. Se loputon kiukuttelu ja tottelemattomuus, joka saa hermot kiristymään äärirajoilleen ja joskus jopa itkemään. Haastavaa on yrittää olla ennustaja. Täytyy muistaa kuinka monta mustikkaa jugurttiin piti laittaa, kumpi kenkä puetaan ensimmäisenä, mikä muumi muki on tänään se oikea tai mikä yökkäri halutaan ensi yöksi päälle. Itse en harmikseni sitä kristallipalloa omista, joten täällä on välillä kuumat oltavat.
Hienointa äitiydessä on huomata lapsen kasvu ja kuinka lähes päivittäin opitaan uusia asioita. Lapsen riemu on uskomaton piristäjä! Se on myös hyvin palkitsevaa, kun lapsi istahtaa syliin, halaa ja kertoo kuinka rakas ja tärkeä äiti on.

J: Hienointa isyydessä on se, että tuntee itsensä oikeasti tärkeäksi. Lapset kyllä hymyllään ja eleillään kertoo vilpittömästi oman tyytyväisyytensä ja vastaavasti tyytymättömyytensä. Se on ehkä yks parhaimmista tunteista ikinä kun on itse ollut poissa muutamia tunteja tai vastaavasti muutamia päivä ja kotiin tullessa tytöt ryntää hymyssä suin halaamaan ja huutaa samalla "isi, isi, isi "!
Se rakkauden määrä joka on itessään kasvanut isyyden myötä, on jotenkin uskomattoman voimallisesti lisääntynyt. On älyttömän hienoa nähdä se kasvu ja kehitys omissa lapsissaan, plus että ite saan olla ohjaamassa ja kertomassa mitä elämä ja maailma pitää sisällään. Samalla se kaikki vastuu tietty ahdistaakin jonkun verran. Joskus tulee poltettua käämi liian nopeesti ja unohdettua että lapsia ne vaan on. Sitä miettii että millasen kuvan mä tuun antamaan lapsilleni kaikesta ? Ohjaanko mä tulevaisuudessa lapsiani oikein elämässä? Noi kysymykset nyt tulee ajankohtaisemmiksi vasta sitten ku tytöt on vanhempia, mut joskus ne ajatukset tietenkin mietityttää. Haastavinta isyydessä on isyys itsessään. Väsyneenäkin pitäis muistaa että tytöt tulee peilaamaan maailmaansa meidän kautta.


PARISUHDE:

Miten ja missä tapasitte?
N: Ööö. Haluaisin kuulla tämän itseasiassa Jereltä, koska mä en muista! En muista mikä tietyistä kerroista on ollut se ensimmäinen mutta Lohjalla ainakin tavattiin.

J: En itekään varma oo missä tavattiin ensimmäistä kertaa. Nea oli tullut kouluun mun kotimaaston lähistöön ja siellä sitten törmättiin. Törmättiin siis yhteisten tuttujen kautta.

Oliko rakkautta "ensisilmäyksellä"?
N: No ei ollut. Kuukausia ajattelin, että toi on tommoinen iso egoinen rääväsuu. En edes uskaltanut jutella!

J: Ei ollut.. Mulla oli Neasta sellanen kuva että se on pahasuinen pikku-myy ja muakin levottomampi tapaus. Yhessä vaiheessa kun oltiin pyöritty enemmän samassa porukassa, sanoin kaverille et musta tuntuu vähän siltä että mulla ja Nealla alkaa olemaan jotain läheisempää ku pelkkä ystävyys menossa.

Minkä ikäisiä olitte kun tapasitte, entä minkä ikäisiä olette nyt?
N: Jeren tapasin, kun olin 16 vuotias ja ensikuussa täytän 22 vuotta.

J: 18 olin kun tavattiin ja nyt oon 24v.

Miten elämänne on muuttunut tapaamisesta tähän päivään?
N: Siis en edes osaa kuvailla kuinka paljon. Ensimmäisten vuosien aikana oltiin riitapukarit ja saatiin riita aikaiseksi lattianpesu aineesta jos niikseen tuli. Alettiin seurustelemaan todella nuorina, joten seurustelun lisäksi piti etsiä myös sitä omaa itseään. Nykyään jos tulee erimielisyyksiä niin osaamme riidellä rakentavasti ja kuunella myös toisen mielipiteitä ja ajatuksia. Isoin muutos on tietysti lapsien saaminen ja oma asunto. Vastuu on kasvanut ja kasvattanut meitä molempia.


J: Kun tavattiin me oltiin nuoria, ei välitetty ihan kauheesti mistään, mä tykkäsin bilettää kavereiden kanssa ja välillä menikin lujaa. Tapeltiin tosiaan aika paljon ja oon itelleni sen selittänyt meidän iällä ja sillä että oltiin tosiaan aikalailla hakemassa omaa suuntaa elämästämme vielä sillon. Elämä on muuttunut rauhallisemmaksi, asteittain, mutta kuitenkin HUOMATTAVAN paljon. Lapset, vakityö, maakunnan vaihto ja laina-asunto on tietenkin vähän eri asia, kuin vanhemmillaan asuva työtön 18v hopparin retale :D

Millälailla äitiys/isyys on muuttanut sinua puolisona?
N: Olen maltillisempi ja joustavampi, joskus jopa liiankin. Lasten kuin myös Jeren tarpeet tulee omieni edelle.


J: Isyyden jälkeen oon muuttunut ehkä perhekeskeisemmäksi joka tietenkin tarkottaa, että oon alkanut huomioimaan Neaa enemmän arjen pienissä ja isoissa asioissa. Mun persoonasta on tullut lämpimämpi jos näin vois sanoa.

Millälailla isyys on muuttanut Jereä puolisona? Millälailla äitiys on muuttanut Neaa puolisona?
N: Jere ei ole enää niin temperamenttinen kuin ennen. Hän osaa myös suunnitella asioita pidemmällä tähtäimellä eikä elä niinkään hetkessä.


J: Nea on myöskin paljon rauhallisempi eikä enää räjähtele pikku asioista. Neasta on äitiyden myötä tullut suunnitelmallinen ja huolehtiva. Töistä on kiva tulla kotiin kun on kämppä siisti ja ruoka lämpimänä <3

Mistä haaveilette? / Mistä unelmoitte?
N: Haluaisin asua kauniissa rivitalo asunnossa, löytää sen unelmien ammatin ja päästä naimisiin!


J: Tottakai haavena olis punainen tupa ja perunamaa :D Mut olis kans jossain vaiheessa elämää kiva lähteä vaikka vuodeksi tai pariksi jonnekin ihan muualle ja tutustua enemmän toisenlaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin.

Toisen ärsyttävimmät piirteet?
N: Jere valittaa aina, kun jätän vaatteita sohville tai lattioille mutta itse tekee kuitenkin täysin samaa. Joka päivä saan noukkia likaisia sukkia sängyn alta tai likaisia työvaatteita makkarin lattialta. Toinen ärsyttävä piirre on kun, Jere aina kysyy multa missä jokin tavara on vaikka olisi itse sen jonnekin laittanut. Viimeksikin "missä mun rakennetunnistin on" Ihan kuin edes tietäisin mikä se on. Tai sitten jos kerron missä jokin tavara on niin vastaus on "ei oo täällä" mutta kun käyn itse katsomassa, niin kummasti se löytyy juurikin sieltä mistä sanoin.

J: Takki olohuoneen sohvalla.. Ei olis iso homma laittaa sitä naulakkoon.. Yks mikä tuntuu välillä kanssa aika rasittavalta on Nean puheet että haluaa koko ajan sitä ja tätä. Siitä tulee tunne että eikö mikään riitä? Kai niitä piirteitä on muitakin, mutta nyt kun miettii niin aika vähällä mä pääsen :D

Ihaninta puolisossasi?
N: Jeressä yksi ihanin piirre on huomaavaisuus. Vaikka Jere on se joka herää aikaisin aamulla töihin niin silti saan herätä usein viikonloppuisin myöhään ja pääsen suoraan valmiiseen aamupala pöytään. Toinen mikä tuli näin äkkiseltään mieleen niin se miten Jere on tyttöjen tai yli päätään lasten kanssa, se on jotenkin niin luontevaa, tarkoitettua. Jere on kyllä luotu isäksi.


J: Se että Nea ajattelee muita niin paljon. Lapsien vaatteiden koot on aina katottu läpi, että mitkä on pieniä ja mitkä lähtee kuntonsa takia pois. Mun bokseritkin jopa se on käynyt läpi ja heittänyt risat roskiin. Joulun alla Nea ostaa melkeinpä koko suvulle lahjoja, siis mun suvulle ja omalleen. Mulle tulee usein paineita aina joulusin kun Nea ostaa mulle niin paljon ja kalliita lahjoja. Ite oon taas huono lahja ostoksien suhteen...

Jos toinen olisi väri, niin mikä väri hän olisi (ja miksi)?
N: Tää oli helppo! Vastaus on viininpunainen. Jere on tuommoinen tummanpuhuva, syvän ruskeat silmät ja ruskeat hiukset. Romanttinenkin on luonteeltaan. Kavereilleen hyvin luotettava sekä pidetty persoona mutta aavistuksen varauksellinen ihminen kuitenkin.


J: Sininen. Silmät on kirkkaan siniset ja osaa olla tyyni niinkuin tuuleton merenpinta ja vastaavasti myös olla niinkuin myrskyinen ulappa.

Kerro yksi lempinimi toisesta jota käytät hänestä toisen tietämättä? 
N: En käytä mitään muuta lempinimeä kuin Jepa. Oikeasti en edes ikinä kutsu Jereä Jereksi, vaan aina Jepaksi :D

J: En kai käytä mitään lempinimeä Neasta sen tietämättä.. Neppi on se mitä tulee joskus käyettyä muuten.

Miltä osin toinen täydentää toista?
N: Tää kysymys oli puolestaan mulle ainakin vaikea, koska loppujen lopuksi ollaan samanlaisia luonteeltamme mutta kuitenkin todella erilaisia. Molemmat olemme tempperamenttisia mutta tarpeen tullen toinen on se rauhoittava osa puoli. Molemmat on myös kaveri porukan äänekkäimpiä ihmisiä mutta, kun on uusia ihmisiä ympärillä niin molemmat ollan ujoja sivusta seuraajia. Tässäkin asiassa tsempataan toinen toisiamme!


J: Mä oon jotenkin tasanen persoona. En ihan kauheen yllätyksellinen tai menojen suhteen luova. Nea taas on tosi aktiivinen keksimään menoja ja tekemistä koko perheelle tai sitten vaan vaikka mun iloksi.

Mitä arvostat hänessä?
N: Jeressä arvostan hänen ymmärtäväisyyttään ja luotettavuutta. Ei ole asiaa mistä en voisi hänelle puhua. Jere osaa myös olla tukena silloin, kun maailma tuntuu musertuvan jalkojen alta.


J: Arvostan Nean jämeryyttä. Tietyissä mielipiteissä ja periaatteissa Nea on melko joustamaton, mutta se on arvostettava piirre, koska Nea tietää omien mielipiteidensä arvon elämässä. Arvostan tietty myös sitä miten jaksava äiti ja puoliso Nea on, vaikka välillä joutuukin lapsien ja kodin kanssa koville.

Unelmien häät?
N: Tästä voisin kirjoittaa vaikka kirjan! Mulle on tullut hirveä hääkuume ja selailen pinterestiä lähes päivittäin, samalla tallennan puhelimeen kaikkia ideoita ja jossain vaiheessa teen niistä leikekirjan. Unelmissani meidät olisi vihitty Jeren mummin pellolla, hienon paviljonki katoksen alla mutta se ei ole mahdollista, koska kyseinen tontti ja talo myydään. Kirkko häitä en haluaisi, puolestaan jonkun kartanon puutarha olisi täydellinen! Juhlapaikalle haluaisin saapua hevosvaunuilla. Hääkukat olisivat valkoisia pioneita. Kaiken kaikkiaan juhlien pitäisi olla sellaiset, että vieraille tulisi myös lämmin tunnelma ja super iloinen fiilis! Eli paljon kaikkia erilaisia leikkejä ja muita aktiviteetteja.


J: Arvokas tunnelmaltaan. Ei siis kalliin oloiset häät vaan sellaset missä tunnelma olis jotenkin ylväs ja rauhallinen. Ihmiset keskustelis ruokapöydissään rauhallisesti ja kaikilla olis lämmin ja kotoisa olo vaikka ollaankin jouduttu pukeutumaan pukuihin yms. Tottakai kaikilla pitäis olla hauskaa ! Paljon yhteistä tekemistä missä vieraatkin tuntis olonsa jotenkin rennoksi ja että kutsututkin tuntis olevan juhlien suhteen jotenkin yhtä tärkeessä asemassa hääparin kanssa. Vihkiminen tapahtuisi ulkona mutta ruokailut olis järjestetty johonkin vanhaan kartanon tapaiseen rakennukseen siinä vieressä.

Paras tapa viettää kahdenkeskeistä aikaa?
N: Me ei ihan hirveän usein päästä kahdenkeskistä aikaa viettämään sillälailla, että lähdettäisiin keskenämme jonnekin. Koti oloissa, kun lapset ovat menneet nukkumaan me juostaan kilpaa sohvalle ja katsotaan Sons of anarchya, toimii! Jos mennään ulos, niin eniten tykkään siitä, kun käydään syömässä kahdestaan jossain, koska silloin saadaan jutella ja nauraa toistemme kanssa vapaasti

J: Hyväks todettu tapa on kotona päivän jälkeen upota sohvaan nachojen ja medium salsan kanssa kattomaan jotain kesken jäänyttä sarjaa :) Mutta kyllä jos oikein valita sais niin, illallinen merenranta ravintolassa, rentoa oleilua syömisen jälkeen ja hotelliyö josta herättäis aamulla hotellin aamupalalle. Kyllä meistä varmaan kaikki rakastaa hotellin aamupalaa, kun pöydästä löytyy kaikki mahdollinen ja itse ei tarvii kuin ahtaa napaan ja liueta paikalta.

KYSYMYKSET JERELLE:

Jos sinulle annettaisiin 100€ sitä varten että hommaisit jotakin Nealle, niin mitä se olisi ja miksi? 

- 100€ Hetki sitten se olis ollut stepperi mutta Nea sai sellasen mun serkulta, joten se siitä..
Kyllä se olis joku kauneuden hoitoon liittyvä hoito / meikkaus / ehostus (mitä näitä nyt edes on?). Nealla ei ihan hirveesti oo aikaa ylimääräseen laittautumiseen (mikä ei siis haittaa mua. tykkään neasta ihan ilman irtoripsiä ja meikkiäkin :D ) ja kuitenkin tykkää laittautua nätiksi. Ihostaan on kanssa usein huolissaan ja se olis kyllä varmasti Nean mielestä tosi mieleinen lahja.

Luetko Nean blogia? 

- Luen. En joka ikistä postausta. Mut melko usein luen kun fb:ssa tulee vastaan uusi postaus niin pitää käydä vilkasemassa että mitäs tänne nyt on laitettu ja millasia kuvia Nea on ottanut. Tosin tänne tulee paljon munki ottamia kuvia ja niitä on kans kiva käydä kattomassa miltä ne sit näyttikään koneen näytöltä.


Kuvaile Neaa kolmella sanalla.
 
- Erittäin hyvä äiti.

KYSYMYKSET MINULLE:

Jos sinulla olisi 100€ rahaa käyttää vain itseesi, niin mitä sillä ostaisit? 
- Menisin varmaan kampaajalle, sillä nämä mun hiukset eivät ole minkään väriset, mallista puhumattakaan.

Millä tavalla hemmottelet itseäsi? 
- Siis ihan vaan herkuilla! Niin ja iltaisin laitan jalkani Jeren syliin ja pyydän hieromaan niitä, se on niin mukavaa.


Mitkä on tähän mennessä olleet vuoden kohokohtia? 
- Tänä vuonna on tapahtunut paljon kaikkea. Käytiin Latviassa lomamatkalla, ollaan tehty muutenkin paljon reissuja perheen kesken. Yksi iso juttu oli, kun blogini pääsi Onniblogeihin! Talvella on tiedossa myös paljon kivoja juttuja.


Mistä sait kipinän blogin kirjoittamiseen? / Miksi aloit kirjoittamaan blogia?
-Muiden blogeja seuratessa se kipinä vain syttyi! Kokeilin aluksi enemmän lifestyle tyyliä mutta se ei tuntunut omalta, joten siirryin mamma aiheisiin ja tässä sitä ollaan.


Jos saisit valita otatko perheellesi matkan jonnekkin lämpimään tai 1000 euroa rahaa puhtaana käteen, niin kumman ottaisit?
- Ottaisin lomamatkan! Perheen kanssa vietetty aika on paljon arvokkaampaa ja lomareissut synnyttävät niin monia ihania muistoja


Kuinka usein vietätte aikaa Jeren kanssa kahdestaan?
-Jos ei näitä meidän netflix maratooneja lasketa niin noin parin kuukauden välein varmaankin saadaan olla ihan kahdestaan. Seuraavan kerran me saadaan kahdenkeskistä aikaa 10.10 mutta siitä kerron lisää myöhemmin.








tiistai 29. syyskuuta 2015

Uutta äidille

Perjantain Helsingin reissulle mulla oli yksi tavoite,- löytää uudet syyskengät. Homma oli vaikea sillä halusin jotain aivan erilaista mitä yleensä. Siinä missä ennen ainut kriteeri on ollut ulkonäkö niin nyt listalle pääsi myös kestävyys, mukavuus, kenkien pitäisi olla myös lämpimät ja tärkein oli, että niissä on oltava hyvä pohja! Kaikki mun edelliset syyskengät ovat olleet tekonahkaisia ja ohutpohjaisia, siis todella ohutpohjaisia. Olen kantapää astuja, en siis astele kuin balleriina konsanaan, joten arvatkaa kuinka kestäviä sellaiset ohutpohjalliset kengät ovat tällaiselle tömistäjälle.

Lähdin vähän sillä ajatuksella reissuun etten kuitenkaan niitä kekiä löydä. Monien eri liikkeiden jälkeen päädyttiin H&M:ään ja sieltä ne kengät sitten oikeasti löytyi. Pohdin mustien ja beigejen väliltä mutta päädyin mustaan.
Näissä nyt on hyvät pohjat, ovat mukavat jalassa, lämpimätkin vielä eikä ulkonkökään huono olo. Hintaa näillä oli muistaakseni 29.95e

Leikittiin tyttöjen kanssa jalkapallo kentällä juuri ennen kuvaamista, joten kerkesin kengät sotkemaan tietysti



Ostin vielä Lumenen puhdistusvoiteen, Lumenen CC-voiteen, tämä on muuten paras meikkivoide mitä olen ikinä koittanut! Kosteuttava, kevyt ja pienet virheet peittävä. Mukaan lähti myös uusi Baby Lips, kun Helmi lainasi aiempaa eikä siitä jäänyt mitään jäljelle.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Mamma ihmistenilmoille!

Täällä mä juoksen ympäri kämppää, sukka vain toisessa jalassa, tavarat levitettynä sängylle ja kynsilakka purkkikin on auki keittiön pöydällä. Tänään tää mamma lähtee viihteelle, tarkemmin kerrottuna luokkakokoukseen! Ai jännittääkö? No jännittää ihan helvatisti. Ensinnäkin meinasin liimata post it lappuja koko kämpän täyteen ja tehdä muutaman vielä jääkaapin oveenkin, ihan vain varmistaakseni, että Jere pärjää. No pärjäähän se, kunhan nyt vain hössötän. Toisekseen, sisäisesti olen pakokauhun vallassa, sillä en ole puoliakaan luokkalaisista nähnyt enää 6 luokan jälkeen. Tuskin he kuitenkaan elävältä syö mutta eihän sitä voi koskaan tietää. Niin ja kuka pyykitkin pesee. Ei taas mitään järkeä siis tässä mun ajatuksen juoksussa.
Tunnin päästä pitäisi hypätä bussiin ja suunnata Helsinkiin. Olen siellä reilu kolme tuntia etu ajassa, joten luppoajan käytän kaupoissa kiertelyyn ja kaverin kanssa kahvitteluun. Pääsen purkamaan jännitystä jollekin toiselle! (Ja löydän ehkä itselleni syksy kengät)


Käykää muuten laittamassa kysymyksiä meille TÄNNE, me vastaillaan niihin ensi viikolla!

Mukavaa viikonloppua teille

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Tyttöjen Välikausi!

Nyt voitaisiin kurkata hieman Helmin ja Hennin välikauteen! Tyttöjen vaatekaappi pursuaa vaatteita, niinpä tein pienen inventaarion ja pakkasin reilut kaksi isoa laatikollista vaatteita pois. Nyt kaapissa on taas tilaa uusille.
Jerellä hiki valuu ohimoa pitkin aina, kun postilaatikko kolahtaa, pelkää tietysti, että taasko sieltä jotain pussukkaa survotaan sisälle. Ei sitä vaan aina pysty hillitsemään itseään, kun lastenvaatteiden kuosit on niin hurjan söpöjä! H&M:n kuvasto on multa jo boikotissa. En yleensä päättömänä ostele kaikkea, loppujen lopuksi olen oikeasti aika pihi (Jere varmaan kuolisi nauruun jos tämän lauseen lukisi) ja harkitsen tarkkaan tarvitaanko me todella sitä ja tätä. Mutta syksy tuli ja piti molempien tyttöjen varusteet uusia!

Hennin välikausi:

 Paita: Name It / Housut: Lindex / Aurinkolasit: Lindex / Kengät: Nike

 Paita: H&M / Housut: Silverjungle / Kengät: Nike

 Pipo: Kirppari / Paita: Polarn O. Pyret / Aurinkolasit: Lindex

 Pipot: Kirppari / Lila puku: Napero & pinkki puku: Jess / Kengät: Nike

 Haalari: Reima

 Neule/Legginssit/Toppi : H&M

 Haalari: Reima

Takki: Baby Gap / Tunika: Silverjungle / Farkut: H&M

Helmin välikausi:
 Mekko: Kappahl / Laukku: H&M

 Tunika: Melli EcoDesign / Kumpparit: Prisma (muistaakseni)

 Villapaita: Lindex / Housut: H&M

 Takki: Motion's / Ulkohousut: Reima / Housut: H&M

 Takki: Lindex / Paita: H&M / Housut: Tokmanni / Kengät: H&M

 Paita/Neule/Legginssit : H&M

Kuratakki: Lindex / Kurahousut: Päiväkodissa

Jos siellä ruudun toisella puolella on myös netti shoppailijoita niin kannattaa aina muistaa tsekata alennuskoodit! Alle laitoin muutamia linkkejä 
http://www.alennuskoodi.fm/tarjoukset/house-of-brandon
http://www.alennuskoodi.fm/tarjoukset/nordicfeel
http://www.alennuskoodi.fm/tarjoukset/fitnesstukku

*Postaus on tehty yhteistyössä www.alennuskoodi.fm sivuston kanssa. 
*Postauksen vaatteet eivät liity yhteistyöhön!


tiistai 22. syyskuuta 2015

Kysy meiltä!

Elikkäs nyt, kun teitä lukijoita on tullut noin paljon lisää (ihanaa, että olette löytäneet tienne tänne, tervetuloa ) niin halusin heittää pallon teille, mikä tarkoittaa nyt sitä, että voitte kysellä kysymyksiä. Se mikä tekee tästä vähän erilaisemman postauksen niin tällä kertaa voitte kysyä kysymyksiä myös Jereltä! Muistakaa laittaa kommenttiin kummalle kysymys on suunnattu. Joten nyt kommenttiboksi täyttymään, me vastaillaan kysymyksiin varmaankin ensi viikolla!



maanantai 21. syyskuuta 2015

Täydellinen äiti!

Sanoisin että nykyaikana on jopa vaikeaa olla äiti, ainakin jos antaa sosiaalisen median paineen vaikuttaa itseensä. Kaikkialla paasataan esimerkiksi siitä, kuinka äidin tulisi imettää lastaan taapero ikään saakka, jos et syystä tai toisesta siihen pysty niin saat paska mutsin leiman otsaasi ja haukut päälle. Imetys asiakaan ei oikeasti ole niin mustavalkoinen. Joillain äideillä ei maito yksinkertaisesti riitä tai maidon tulo tyrehtyy täysin. Jotkut puolestaan kokevat imetyksen niin epämieluisena tai kivuliaana etteivät vain kykene siihen ja joillain saattaa elämäntilanne olla epämieluisa imetykselle. Kenenkään ei pitäisi tuomita toisen valintoja tietämättä taustoja. Eiköhän jokainen äiti kuitenkin halua tarjota vain parasta lapselleen. Huvittavaa on sekin kuinka ensin äidit paasaavat siitä kuinka tärkeää imettäminen on mutta seuraavaksi päivittelevät sitä, kuinka kamalaa oli yrittää syödä, kun viereisessä pöydässä äiti imetti vastasyntynyttään. Tai kuinka jonkun shoppailu reissu päättyi ikävästi siihen, kun hänen verkkokalvoilleen piirtyi kuva toisen naisen rinnasta sovituskopin edessä.


Toinen asia on lastenvaatteet, oikeasti näinkin mitätön asia saa joidenkin äitien näppäimistön sauhuamaan. Tässä taannoin luin erästä blogia ja huomasin siellä kommentin jossa kirjoittajaa syynättiin ja sanottiin, että on äidin vika jos hänen lastaan ruvetaan kiusaamaan, koska lapsella ei ole merkkivaatteita yllään. Tuijotin kyseistä kommenttia suu auki ja pyörittelin päätäni. Luulin että lastenvaatteissa tärkeintä on mukavuus ja tietysti se ulkonäkö mutta silläkin on ilmeisesti merkitystä, että komeileeko paidassa H&M:n kisu kuosi vai Molon tiikerit. Halppis merkkien vaatteita ei hyväksytä ollenkaan joidenkin äitien piireissä. Rehellisesti sanottuna mun mielestä Helmin "printti oksennus" vaatteet, jotka on ostettu juurikin H&M:stä tai Lindexistä, ne ovat hurjan söpöjä! On väärin ja epäloogista, että äitiyttä mitataan rahan avulla nykypäivänä. Joillakin ei ole varaa ostaa uusimmasta Polarn O. Pyretin mallistosta niitä leggareita ja puolestaan joidenkin mielestä ne saattavat olla sysirumia! Itse en pidä ollenkaan tyylistä jossa lapsi puetaan varhaisteinin näköiseksi. Lapsen kuuluu näyttää lapselta! Toisekseen mukavan värikäs paita tukee lapsen mielikuvitusta ja saattaa näin ollen avittaa jänniin leikkeihinkin. Toki meiltäkin merkki vaatteita löytyy mutta puhtaasti sen vuoksi, että pidän vaatteen ulkonäöstä ei sen takia, että pääsen brassailemaan niillä.


Sitten tämä paljon puhuttu äidin oma aika. Äitihän ei saisi lähteä kotoota minnekään, ennenkuin lapset ovat lentäneet pesästä pois! Tämähän on päivän selvä asia. Äidillä ei saa olla harrastuksia, harrastava äiti ei tietenkään välitä lapsestaan vaan pelkästään itsestään ja ulkonäöstään. Mites sitten jos äidin tanssi jalkaa alkaa vipattaa joskus? Saatanasta semmoinen! Äiti vähintään heitteille jättää , kun isä jää vahtimaan lapsia siksi aikaa kun äiti käy humputtelemassa. Isäthän ei selvästi osaa tai ole muutenkaan kykeneviä huoltajia. Äiti kuitenkin päättää lähteä ja saa taas kerran sen paska mutsi leiman otsaansa ja samalla nämä täydelliset kotirouvat selittää kukkahatut päässään ja hiekat pimperossa, kuinka lapsi nyt traumatisoituu ja pahimmassa tapauksessa saattaa unohtaa äidin sillä välin. Lapsihan tarvitsee äitiä vierelleen nukkuessaan, ettäs tiedätte!


Mites on, puhutaanko ruuasta? Hyvä äitihän luo kauniita gurmee ruokia joka aterialle ja luomu aineksista tietysti. Niille äideille nauretaan päin näköä, jotka joskus tarjoavat lapselleen pakastealtaan kalapuikkoja tai eines lihapullia. Äidin rakkautta on se, kun väännetään ruokia hiki hatussa monta tuntia jotta murut saavat ekologisesti hyvää ja terveellista ruokaa. Entäs sitten, kun äiti erehtyy antamaan välipalaksi Valion banaani jugurttia? Varmasti kivitetään siitä hyvästä, nehän ovat käytännössä pelkkää sokeria ja ne pilaavat lapsen totaalisesti! Itse olen tässäkin asiassa riman alittaja, kun annan tytöille noita sokeri litkuja. Kerran kaupassa päätin korvata normaalin mustikkakeiton sokerittomalla mutta sitten muistinkin, että väärin meni taas! Sokerittomissa on tietenkin uskomattomat määrät lisättyjä makeuttamisaineita, jotka ovat vielä pahempaa myrkkyä muruille. Tuhahdin ja päätin ottaa keittoja kaksin kappalein.


Niin ja vielä olisi tämä kuinka äidin tulisi toimia elämänsä kanssa työn saralla. Äidin täytyy olla kotona niin kauan kuin suinkin on mahdollista, eli sinne kolme vuotiaaksi tai mielummin vähän reilukin. Päiväkotiin jos erehdyt lapsesi laittamaan ennen kolmen vuoden raja pyykkiä niin avaappas sateenvarjosi sillä paskamyrskyn siitä saat niskaasi. Kolikolla on tässäkin kaksi puolta, nimittäin toiset ovat puolestaan sitä mieltä, että miehen siivellä eläminen on törkeää, syntistä ja silkkaa vetelyyttä. Joten talutappas se mukulasi tarhaan heti, kun vain mahdollista.

Äitien tulisi olla kaiken kestäviä, aina omilla jaloillaan seisovia, vankkoja kuin kiinanmuuri. Äidin tulee unohtaa omat tarpeensa ja keskittyä vain siihen pieneen ihmeeseen, jonka olet itse tähän maailmaan pusertanut. Äidit eivät tarvitse apua, äidit ovat vahvoja. Niin, no ihmisiä mekin vain olemme ja kyllä meilläkin on ne omat tarpeemme ja heikot hetkemme vaikka lapsiamme kuinka rakastaisimmekin. Se mitä meidän todellisuudessa pitäisi tehdä niin tukea toisiamme, kulkea sitä omaa hyväksi havaittua kultaista keskitietä, hyväksyä erilaisuus ja ajatukset jotka poikkeavat omistamme, ajatella enemmän maalaisjärjellä, auttaa niitä ketkä apua tarvitsevat, kunnioittaa toisiamme ja valintojamme ja lopettaa se tuomitseminen jos muut eivät tule samasta muotista kuin itse. Tärkeintä kuitenkin on, että lapsella on turvallinen olla ja rakastavia ihmisiä ympärillään. En usko että täydellistä äitiä on edes olemassa, sen sijaan parhaansa yrittäviä ja ihania äitejä tunnen ja tiedän vaikka kuinka monia!

Näihin mietteisiin lopetan tällä kertaa.

Suklaabanaanit

Tulin jakamaan teille tämän nopean ja super helpon herkun ohjeen! Tällaiset helpot leipomis jutut on eniten Helmin mieleen, kun tyttö saa tehdä itse alusta loppuun lähes kaiken. Tähän et tarvitse muuta kuin banaania ja suklaata.


Tee banaanin kuoreen syvät viillot pituus suunnassa. Pilko suklaa ja laita suklaanpaloja banaaniin. Paista uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia. 




Oletteko tehneet aiemmin näitä suklaabanaaneja?

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Mökkiviikonloppu

Ei voi muuta sanoa kuin ai vitsit! Vuokrattiin Nuutajärveltä mökki viikonlopuksi, tarkoituksena rentoutua ja karistaa hartioilta arjen kiireet sekä stressi. Nappiin kyllä meni! Päästiin saunomaan puusaunaan, jossa saatiinkin tuntuvat löylyt joka kerta, soudettiin järvellä monet kerrat, kalastettiin ja saatiin myös kalaa mutta ne oli liian pieniä, joten päästettiin ne takaisin järveen kasvamaan. Istuimme laiturilla pitkään ja ihailimme auringon nousua sekä laskua, maisemat olivat kuvankauniit!
Kieltämättä haikein mielin pakkasin tänään pussukoita takaisin autoon, tuolla olisi mielellään viettänyt pidemmänkin ajan Mutta nyt niitä kuvia! Kameran muistikortin tyhjensin koneelle ja kuvia oli reippaasti yli parisataa, yritin valita vain ne "parhaat ja kivoimmat" kuvat mutta silti näitä on paljon.































Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...