Kaksplus.fi

maanantai 29. helmikuuta 2016

Pienen tytön rakkaudet

Meillä tytöt ovat kyllä niin erilaisia asiassa kuin asiassa. Siinä missä Helmi on tuuliviiri niin Henni on maltillisempi ja harkitseva, tämä näkyy myös tyttöjen leluissa ja leikeissä. Helmillä lempparit vaihtuvat ja riippuu ihan päivästä milloin mikäkin on se maailman paras lelu. Tänään Helmi saattaa vannoa my little ponien nimeen mutta huomenna ponit ovatkin jo ihan tyhmiä ja silloin leikitään niiskuneidillä. Henni kyllä leikkii milloin milläkin, mutta ne lempparit ovat pysyneet aina samoina. Päätinkin tehdä näistä Hennin lemppareista nyt pienen esittelyn tänne.

Nalle
Henni sai tämän nallen kummisedältään lahjaksi ja siitä asti se on kulkenut mukana joka paikkaan. Nallelle näytetään aamuisin lastenohjelmia, sitä myös halaillaan ja suukotellaan kovasti. Nallelle tarjotaan omasta pullosta huikat maitoa ja nallea käytetään lenkillä rattaiden kanssa. On niin suloinen näky, kun Henni roikottaa nallea kädestä tai iltaisin, kun Henni asettaa nallen viereensä ja varovasti vielä peittelee sen. Nalle ei ole pelkkä lelu, se on ystävä ♡


Soittolelu
Se on ruma ja kulahtanut. Se on vauva-aikana lussutettu ja taapero aikana suukoteltu puhki. On illasta kiinni milloin siitä kuuluu enää edes laulua, joskus se vain nakuttaa jopa hieman pelottavasti. Roskakakori ei kuitenkaan tule kysymykseenkään, sillä tämä on Hennin aarre! Lehmällä ei leikitä, sille ei näytetä edes lastenohjelmia. Sitä ei tuoda pois sängystä, vaan se pidetään turvassa peiton alla ja odotetaan iltaan jolloin saadaan taas lehmälelu kainaloon. Tämä soittolelu on kulkenut Hennin mukana syntymästä saakka, sen vuoksi se varmasti onkin niin rakas ja korvaamaton. Kaikki muut lelut ovat olleet vaihtuvia, mutta lehmä on aina pysynyt yhtä tärkeänä. Yökyläillessä lehmän on oltava aina mukana se tuo Hennille turvallisuuden tunnetta, jos lehmä on unohtunut kotiin niin sitten ollaankin valvottu ja itketty yön pikkutunneille saakka. Nämä kaksi ovatkin mahdottoman suloinen parivaljakko♡


Löytyykö teidän lapsilta jokin tietty lelu mikä on ylitse muiden?

torstai 25. helmikuuta 2016

Sisarusrakkaus

Meidän tytöillä on ikäeroa vain kolme päivää vajaa kaksi vuotta, itse ainakin pidän tätä pientä ikäeroa vain positiivisena asiana. Tämä parin-kolmen vuoden ikäero tuntuu itseasiassa olevan aika yleistä muissakin perheissä. Itse ajattelen niin että parin vuoden ikäero on paras mahdollinen, ainakin jos miettii sisarusten välisiä suhteita. Lapset ovat varmasti paljon läheisempiä ja tiiviimmin yhdessä jos omaavat pienemmän ikäeron, en tietystikään sano etteikö viisivuotias ja kaksivuotias voisi olla läheisiä, koska tietysti voivat ja varmasti ovatkin. Mutta onhan se erilaista kuitenkin, mitä olen vierestä seurannut esimerkiksi juurikin viisivuotiaan pikkuveljeni ja Helmin leikkejä verrattuna pikkuveljeni ja Hennin leikkeihin.


Meillä tytöt ovat parhaita kavereita keskenään, kuin paita ja peppu useinmiten!  Helmi on tarkka siskonsa tarpeista, jos Hennille tulee paha mieli (paitsi jos se on itse aiheutettua) tai käy kipeästi niin Helmi on heti menossa lohduttamaan. Helmi myös ilmoittaa tomerana jos Hennillä on vaipanvaihdon tarve tai uloslähtiessä Helmi haluaa auttaa Hennille hanskat käteen. Haleja vaihdetaan päivittäin ja kerrotaan kuinka rakas sisko onkaan. Mutta ei näiden sisarusten elämä kyllä pelkkää siirappia ole. Leluista tulee riitaa alvariinsa, usein toisella on juuri se millä itse olisi mukamas halunnut leikkiä. Molemmat tytöt tietävät myös harvinaisen selvästi toistensa "herkän paikan" ja sitä käytetäänkin hyväksi. Henni saattaa tulla Helmin nenän eteen pureskelemaan Elsa-nuken jalkaa, ihan vain ärsyttääkseen, siitä Helmi tietysti pahoittaa mielensä ja täällä huutaa molemmat kurkku suorana oikeutta. Helmi puolestaan on kelju siinä määrin, että Hennillä kun on kiva leikki meneillään niin tytön on pakko käydä ottamassa jokin ratkaiseva lelu sieltä välistä ja pärisyttää kieltä vielä päälle. Henni loukkaantuu ja krokotiilin kyyneleet valuvat pitkin poskia, tässä vaiheessa Helmi yrittää tarjota jotain toista lelua, mutta eihän se ole sama asia tietenkään, eikä pidäkään olla. Toiselta ei oteta leluja, sen ymmärtämisessä molemmilla on vielä petrattavaa.


Huomio on myös sellainen asia mistä molemmat tytöt nostavat kierroksia nopeasti. Jos toinen on sylissä, niin toinen polkee lattiaa ja repii toisen paidan helmaa vaatien poistumaan. Tämä on sitten sellainen asia mistä itselleni tulee kurja mieli, sillä molemmat tytöt ovat tietystikkin aivan yhtä rakkaita ja äidin sylissä on aina tilaa molemmille. Henni varsinkin potee tällä hetkellä hirmuista syli pulaa, toisinaan kuvittelen että tytön peppu juurtuu omiin reisiini kiinni jo pikkuhiljaa.


Toisinaan sitä joutuu puuttumaan mitä kummallisimpiin tilanteisiin, kuten hiusten repimiseen, jalan puremiseen, tuuppimiseen, tai siihen kun toinen on lukinnut toisen kaappiin ja karjuu naama punaisena "sä oot ihan tyhmä" ..

..mutta riidat kuuluvat sisarus suhteisiin varsinkin, kun ikäeroa on niin vähän ja molemmat tytöt ovat hyvin tietoisia omista tavaroistaan ja leikeistään. Kränöistä huolimatta ovat nuo kaksi niin suloinen ja mahdotonkin kaksikko, kun sille päälle sattuvat ♡ Käsikädessä kävelevät ulkona, laskevat yhdessä pulkkamäkeä, antavat toisilleen hyvänyön pusut ja pomppivat meidän sängyssä vatsat kipeinä nauramisesta. On ollut niin ihanaa kun on saanut todistaa tätä sisarusten välistä sidettä ja ehdotonta rakkautta ♡

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Hiustenkasvatus operaatio

En tosiaan tiedä mitä tässä viime kuukausien aikana on päässyt käymään, mutta hiuksia irtoaa tuppo tolkulla, usein suihkussa itkua väännän, kun hiustenpesun yhteydessä sormien välit ovat täynnä hiuksia lattiakaivosta puhumattakaan. Toivon että tämä on joku kausiluonteinen juttu eikä niin, että kaljuunnun kokonaan. Hiusten lähtemisen seurauksena koin kuitenkin jonkinlaisen herätyksen hiustenhoidon suhteen. Tai minkä hoidon, enhän mä hiuksia edes mitenkään hoida. Suihkussa pesen shampoolla ja laitan hoitoainetta, joskus jopa käytän hoitavia hiusnaamioita mutta aika harvoin. Tämän asian saralla on petrattavaa mutta aion nyt ryhdistäytyä sillä haluan pitää nämä loput karvat päässä.


Tässä hiustenhoitamisen ohella ajattelin ryhtyä hiustenkasvatus operaatioon. Olen kyllä yrittänyt kasvatella näitä tässä jo tovin, mutta tämä mun hiusten kasvattaminen on ollut yhtä jojoilua viimeisien vuosien ajan. Kun saan hiukseni vähänkään pitkäksi, totean ne huono kuntoiseksi tai puolestaan kaipaan vaihtelua ja seuraavaksi huomaankin istuvani kampaamon tuolissa ja vaativani polkkaa. Ärsyttävä tapa mutta nyt yritän pitää sakset kaukana tästä kuontalosta. Päätin lopettaa kokonaan lämpökäsittelyt ja tämä siis kattaa hiustenkuivaajasta lähtien kaiken. Toki jos on jotain juhlia tai vastaavia joissa täytyy olla laittautuneempi niin silloin suoristan muutamat kurittomat kikkurat, mutta muuten aion pitää nollatoleranssin näissä lämpökäsittelyissä. Ajattelin myös kokeilla olla värjäämättä hiuksia, jos se omaväri olisikin kiva mitä en kyllä usko, mutta ainakin syksyyn asti aion pitää näppini erossa hiusväreistä! Kuulisin kyllä mielelläni kokemuksia jos joku on malttanut kasvattaa oman värinsä kokonaan?


Tälläisia hiustenhoitotuotteita löysin kaapista ja näitä pyrin nyt käyttämään ahkerasti. Mietin ostavani myös biotiinia hiustenkasvun avuksi, jos teillä on kokemuksia tai suositeltavana joku hyvä biotiini merkki niin anna kuulua, heh.



tiistai 23. helmikuuta 2016

Ihanimmat pipot

Mulla käy usein niin, että kun näen jotain mistä todella tykkään, niin se jää vaivaamaan mieltä niin pitkäksi aikaa kunnes hankin sen itselleni ja niin kävi näiden Papun rusettipipojenkin kohdalla. Asiaa ei auttanut laisinkaan se, että monissa blogeissa tämä ihanuus vilahteli yhtenään pienten tyttöjen kutreilla. Huiman hintansa puolesta pipot ovat kuitenkin jääneet ostamatta, mutten siitä huolimatta päässyt yli enkä ympäri tämän pipo asian kanssa. Mä hittovie haluan sellaiset rusettipipot ja kaikenlisäksi meille kaikille! Yksi vaihtoehto olisi ollut se, että olisin itse tehnyt meille vastaavanlaiset pipot, mutta ei mun ompelutaidoilla parsita edes patalappua niin ei kyllä pipoakaan, heh. Onni onnettomuudessa kuitenkin, nimittäin huomasin instagramia selatessani ihania pipoja HepsuS nimimerkin takaa ja aloin tutkimaan asiaa enemmän Facebookin kautta.
HepsuS on ompeluun hurahtanut kotiäiti joka tekee mm. trikoopipoja lapsiarjen ohessa. Laitoinkin samantien tilaukseen pipot tytöille ja itselleni. Toimitus oli erityisen nopeaa, tilauksen näpyttelystä ei mennyt kuin kaksi päivää niin nämä ihanuudet tipahtivat postilaatikosta. Tämä ei ole mikään yhteistyöpostaus mutta, me olemme niin tyytyväisiä, että suosittelen mielelläni näitä teillekin ♡ Joten jos kiinnostuit niin klik klik tuosta pääset HepsuS facebook sivuille.


 Mitäs tykkäätte?

maanantai 22. helmikuuta 2016

Sisustuskuulumisia

Aurinko alkaa paistamaan, päivät pitenemään ja mielikin virkistyy. Tämä tarkoittaa ainakin omalla kohdallani sitä, että tuijotan meidän kotia suu auki ja mietin, että mitä sitä on tullut ajateltua, kun on ostanut sitä sun tätä. Näin kevättä kohden mentäessä sitä haluaisi laittaa kaiken mahdollisen irtaimiston muutoksen alle, salaa tässä haaveilenkin Ikea reissusta ja teen kaikenlaisia listoja sekä kollaaseja jutuista joita haluaisin. Nykyään kyllä pyrin tekemään sisustus hankinnat harkiten ja pikkuhiljaa ettei tulisi tehtyä niin paljon huti ostoksia, jotka harmittavat sitten jälkeenpäin. Itse ainakin olen sortunut liian monta kertaa siihen, että ihailen esimerkiksi blogeissa joitain sisustus juttuja ja haluan sen heti itselleni, mutta sitten kun se saapuukin postin mukana, niin se ei enää iske samalla tavalla eikä sille löydykään paikkaa mistään. Kuinka moni tunnistaa tästä itsensä?

Mutta jottei mene ihan turhaksi selittelyksi niin tittidiii me saimme Jeren mummilta viikonloppuna porontaljan ♡ Onhan tämä pramea lampaantaljaan verrattuna mutta mielestäni aivan mahdottoman kaunis! Arvoimme hetken aikaa sijoitammeko sen lattialle mutta jokainen vanhempi ainakin varmasti tietää millaista sotkua taaperot saavat aikaan, joten lattialle laittaminen ei ollut vaihtoehto. Äkkiä talja löysikin paikkansa nojatuolin päältä ♡ Vähän kyllä pelkäsin sitä kuinka paljon tämä irroittaa karvaa mutta yllättävän vähän jos edes ollenkaan.


Osallistuin Our Journey blogissa ystävänpäivä arvontaan ja voitinkin kaksi kappaletta tekstillä varustettuja julisteita. Toinen pääsi makkarin sängynpäädyn päälle, mutta toiselle on paikka vielä keksimättä, eiköhän sekin löydy vielä. Jere ei tykkää laisinkaan mistään sisustus teksteistä tai muistakaan kliseisistä värssyistä mutta ainakin tämä on kuulemma "ihan kiva" joten win win !


Saako tuleva kevät teissä aikaan sisustushullun?

torstai 18. helmikuuta 2016

Lightbox + Arvonta

 *yhteistyössä minime.fi

Moni on varmasti nähnyt tai ainakin kuullut näistä upeista Lightbox valaisimista, joihin voi itse suunnitella tekstinsä. Itse olin pitkään huokaillen ihastellut näitä lamppuja, mutta niin oli ilmeisesti moni muukin sillä aina nämä olivat joka paikasta loppuunmyytyjä! Oli siis huippu ylläri, kun pari viikkoa sitten avasin sähköpostini ja minime.fi oli laittanut viestiä, että lamppuja on tullut taas lisää ja he lähettävät sellaisen meille yhteistyön merkeissä. Pari päivää sitten haettiinkin lamppu postista kotiin ja on se niin kaunis, kauniimpi kuin edes osasin ajatella Helmikin kehuu uutta lamppuaan yhtäsoittoa, vaikkei tekstistä mitään ymmärräkään, mutta onhan tuossa sentään sydämiä ja tähtiä, ne ovatkin ihan "vaaaaau"

Valinnan vaikeus kieltämättä iskee sen suhteen, että minne tämän laittaisin, sillä tämä sopii jokapaikkaan! Tarkoitus oli laittaa lightbox lastenhuoneeseen yövaloksi mutta valo on tässä tosi kirkas, joten saa nähdä pysyykö tämä lastenhuoneen lipaston päällä vai kenties olohuoneessa, ehkäpä makkarissa? Tämä meidän lightbox on A4 kokoinen mutta ainakin minime.fi myy tällähetkellä myös A5 kokoa. Luulen että meidän täytyy se vielä hankkia, se kävisi niin hyvin tuonne meidän makkariin!


  Sain ilokseni järjestää teille arvonnan! Palkintona on 20 euron arvoinen lahjakortti Minime.fi verkkokauppaan!

2. Myös anonyymit voivat osallistua, mutta jos olet anonyymi niin keksi itsellesi nimimerkki ja muista jättää sähköpostiosoitteesi.
Arvonta päättyy sunnuntaina 28.2.2016

Onnea arvontaan!

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kurkistus äidin laukkuun

Nyt on vähän erilaista postausta luvassa, sillä tulin höpisemään tuosta mun laukusta ja siitä mitä se pitää sisällään. Tähän ensimmäiseksi sanon etten ole oikeastaan mikään "laukkuihminen" enkä merkkiuskollinenkaan. Toki jokin sellainen Michael Korssin laukku olisi kaunis ja varmasti sitä käyttäisin, mutta aika varmasti sen myös rikkoisin. En koskaan hirveästi vilkuile mihin lasken laukkuni; asfaltille, märälle ruohikolle, hiekkalaatikolle, mutaan ja enimmäkseen säilytän laukkua auton jalkatilassa ettekä usko kuinka monta kertaa olen paiskannut oven kiinni niin että laukun hihna on jäänyt oven väliin.. Merkkilaukku ei siis välttämättä olisi kovin järkevä sijoitus tällaiselle lahopäälle, joka ei osaa pitää tavaroistaan huolta. Sen vuoksi mulla onkin tällainen perus H&M:n iso olkahihnallinen laukku, eikä muuten harmita niin paljoa vaikka menisikin rikki. Tämä on tilava, siis oikeasti painosanalla tilava koska sitä tämä on! Jerekin ihmettelee aina sitä kuinka uskomattomia määriä tavaraa tämä piilottaa itseensä. Mä tykkään tästä laukusta ja kestäväksikin tätä voisi kutsua!


Laukussa säilytän kaiken maailman rompetta mitä sinne aina sattuukin kertymään tai mitä nuo tyttäret sinne keksivätkään laittaa. Otinkin nämä kuvat nyt niin etten siivonnut laukkua ollenkaan vaan saatte ihan realistisen kuvan siitä mitä mun laukun sisältä löytyy. Vaikka jostain kumman syystä se on yllättävän siistissä kunnossa nyt, joskus sieltä on löytynyt lasten sukkia ja kerran kuolattuja nameja. Äidin laukkuun on helppo piilottaa kaikenlaista.


Laukussa siis on
Vaippa / Terveysside / Leegoja / Kynsilakka / Käsirasva / Puhdistuspyyhkeitä / Ponnareita / Hellokitty / Huulivoide / Lompakko / Yksi korvakoru / Omat sekä Helmin aurinkolasit / Päänsärkylääkkeitä / Suppo / Allergialääkkeitä

Jos lähdetään reissuun niin lisään laukkuun enemmän vaippoja, matkajuomat tytöille, välipalaa, kirjoja tytöille ja puhelimeni.


Mitä teidän laukuista löytyy? 

tiistai 16. helmikuuta 2016

Taaperon Ystäväkirja

Johan nyt kysellään paljon kysymyksiä tuolta meidän taaperolta. Ensin oli tämä kysy 3 vuotiaalta postaus, jonka toteutin viime viikolla ja nyt sain tämän ihanan haasteen Äiti ja Melukylän lapset -blogin Terhiltä. Helmiä ei kyllä yhtään haittaa vastailla kysymyksiin, päinvastoin täällä ollaan riemuissaan, kun äiti kyselee vähän erilaisia juttuja mitä normaalisti.



Nimi (oikea tai jolla esiinnyt blogissa) ja blogin nimi?
Heemi (Helmi)
Blogin nimeä Helmi ei osaa sanoa.

Ikäsi?
Näyttää 3 sormea ja sanoo "olen näin monta"

Lempiruoka:
En halua äiti syödä nyt.
Tykkään muroista ja kanasta.

Lempijuoma:
Tykkään mehusta! Ja maidostakin.

Suosikkileikkini:
Julian kanssa tykkään keinua ja laskea liukumäkeä. Tykkään leikkiä isin kanssa ja piirtää äidin kanssa.

Harrastukset:
Tykkään tanssista. Siellä tehdään kalapuikko-hyppyjä ja heilutetaan pupun häntää. Opettaja on kiva.

Idolini:
Helmi ei ymmärrä kysymystä vaan alkoi höpöttämään my little poneista.

Valitse parempi vaihtoehto  potta/vaippa, auto/juna, kukkakaali/parsakaali, lämmin/viileä ja oma sänky/äidin kainalo:
Potta,
Auto,
(Ei halunnut valita kumpaakaan)
Viileä
Äidin kainalo

Haastan mukaan seuraavat blogit:


Nöpsyn ystävänkirja -blogihaasteen säännöt:



– kerro, kuka bloggaaja haasteen sinulle antoi ja mistä blogista

– vastaa blogipostauksessa annettuihin kysymyksiin

– haasta muutama blogilapsi tai -perhe vastaamaan kysymyksiin

– ilmoita haastetuille, että heidän on haastettu
        


perjantai 12. helmikuuta 2016

Lapsen karkkipäivä

Suoraan sanottuna en tiedä miten aloittaisin tämän kirjoittamisen. Ehkä vaan töksäytän sen, ilman suurempia selittelyitä? Meillä on karkkipäivä, meillä siis syödään sokeria ja ihan luvan kanssa vielä. Lauantai on se päivä, kun Helmin kanssa kiiruhdetaan kauppaan ja valitaan ne herkuimmista herkuimmat namit. Ei meillä tietenkään syödä sitä karkkia mielin määrin, vaan kohtuudella. Helmi saa valita kaupasta yhden vanukkaan, lisäksi joko lakun tai tikkarin ja yhden pienen nami askin. Jonkun mielestä siinä on jo todella paljon, mutta meidän mielestä siinä on sopivasti.

Vaikka Helmi saa syödä karkkia, niin täällä ei asusta sellaista tyttöä joka potkii lattiaa ja huutaa jokaisella kauppa reissulla vaatien makeaa. Ei missään nimessä. Helmi saattaa kysyä että "onko tänään namipäivä" mutta siihen riittää, kun vastaan että ei ole, muistatko, lauantai on herkku päivä. Sitten yhdessä laskemme kuinka monta päivää lauantaihin on. Meidän ei tarvitse käydä tappeluita yhdestä sukulakusta juuri koskaan. Jos väsyneenä tai nälkäisinä joudutaan viedä lapset kauppaan niin silloin saattaa kyllä tulla taistelua pelkästään yhdestä jugurtista. Tämänkin välttää sillä, kun ei mene nälkäisenä kauppaan.


Entäs sitten Henni? Me pyrimme vielä olla antamatta Hennille mitään hirveän sokeri pitoisia juttuja, eli karkkipäivinä Henni saa rusinoita ja ne ovatkin tytön lemppareita! Henni ei ymmärrä onneksi vielä sitä että siskolla on _karkkia_ ja hänellä vain kuivattua hedelmää. Kunhan molemmilla on jotain. Mutta en sano etteikö Henni olisi myös saanut karkkia, koska kyllä on. Nuo mummon pirulaiset ajattelevat tämänkin asian tyylillä "kun toinen saa niin myös toinen" tai "kyllä se lapsen suukin makean maistaa" jälkimmäinen on ehkä se tunnetuin. Tässäkin on kuitenkin kyse kohtuudesta. Itse en ainakaan vedä hernepussia nenääni siitä jos mummo nyt haluaa maistattaa jäätelöään lapsen lapselleen tai tarjota puolikkaan kahvi pullastaan.


Meillä myös juodaan mehua ja kaakaota, ihan arkenakin! Mehu on usein mehukatin sokeritonta mutta kaakao on, no se on kaakaota enkä näe sitä missään määrin pahana jos sitä antaa pari kertaa viikossa. Meillä myös syödään jugurtteja, yleensä banaani jugurttia. Huima määrä siinäkin vissiin on sitä sokeria. Meillä myös syödään paljon hedelmiä; banaania, appelsiinia, kiwiä, mandariineja, omenaa, sokeria niissäkin. Mielestäni nykyään ihmiset ovat liian rajottavaisia ja haluavat minimoida _kaiken_ vaikka luulisi että maalaisjärjellä pötkii jo pitkälle.

Mitä sinä olet mieltä lapsen karkkipäivistä tai sokeripitoisten ruokien antamisesta ylipäätään?

torstai 11. helmikuuta 2016

Kysy 3 vuotiaalta - Vastaukset!

Kiitos kaikille kysymyksiä laittaneille, näiden vastailuun on mennyt tovi, kun se paikallaan pysyminen ei ole ihan meidän Helmin ominta alaa. Usein kysymyksen on saanut toistaa useaan kertaan ja silti vastaus oli "ai mitä sanoit äiti" tai sitten kysymykseen on vastattu kysymyksellä "niin milloin me mennään sinne ulos leikkimään?" Jotkut kysymyksistä olivat myös hieman hankalia ymmärtää, mutta jokatapauksessa nyt koko paketti on kasassa!


Lentääkö kärpäset kattoon selkä vai jalat edellä? -En äiti ymmärrä. Jalalla lentää.  

Kuinka pieni on hyttysen sydän? -Näin pieni (puristi sormet yhteen ja kurkisti pienestä reiästä sormien välistä)

Mikä on lempipaikkasi kotona? -Omassa huoneessa tykkään leikkiä.

Mitä teet äidin kanssa mieluiten? -Piirtää ja leikkiä ja pelata palapelejä ja muistipeliä.

Entäs isin? -Leikkiä ulkona ja olla lumilinnassa.

Mitä äiti ja isi sanoo sinulle usein? -En ymmärrä mitä sanot. (Vaikea kysymys)

Mistä ruuasta pidät paljon? -Muroista. Leivästä. Kanasta.

Laitatko ennemmin mekon vai housut? -PINKIN prinsessa mekon, missä se on, annatko sen?

Mikä on ulkona kivointa? -Keinua, juosta ja olla lumilinnassa.

Minkälainen äiti on sinun mielestä? -Äitillä on aina housut ja äiti tykkää housuista. Saanko sen mekon nyt?

Mikä haluaisit olla isona? -Kurottaa sormilla kohti kattoa ja sanoo "näin iso"

Mikä on pienin asia minkä tiedät? entäs isoin? -Norsu ja krokotiili on isoja ja minä olin pieni sillon kun asuin sinun masussa.

Minkä niminen olisit jos nyt saisit valita itsellesi uuden nimen? -Helmi...

Mitä äiti tekee silloin kun Helmi ei ole kotona? -Äiti menee isoon laivaan ja tuo minulle Elsa limua.

Millainen äiti on aamuisin? - Söitkö sinä äiti aamupalaa?

Montako varvasta sinulla on? -6. Mutta en osaa laskea enempään.

Millainen pikkusisko sinulla on? -Henni on kiva. En tykkää leikkiä siskon kanssa, tykkään leikkiä isin kanssa.

Mitä olet tehnyt tänään? -Piirtänyt ja kattonut ponia (my little pony on ollut ihan lemppari ohjelma nyt kuumepäivinä)



Käykää osallistumassa Silverjunglen lahjakortin arvontaan TÄÄLLÄ <3

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Silverjungle SS16 + ARVONTA

Silverjungle julkaisi kevät mallistonsa tänään ja sitä onkin odotettu kuin kuuta nousevaa! Mies on joutunut lähestulkoot kulkea korvatulpat päässä, nimittäin olen suuvaahdossa höpissyt, arvaillut ja odottanut mitä tämä mallisto pitää sisällään. Odottaminen kyllä kannatti, nimittäin se on just eikä melkein ainakin mun makuun! Uskon että sieltä löytyy jokaiselle jotakin, on tuttua ja turvallista raitaa kuin myös tähtiä mutta myös pirteitä, herkullisia ja keväisiä värejä. Itse ihastuin niin lasten kuin myös aikuisten kukallisiin trikoojooga pöksyihin, ne on ainakin ehdottomasti pakko hankkia <3 Tähän alle tein muutamat poiminnat omista lemppareistani!

Naiset
 Lapset

Päätimme Silverjunglen kanssa järjestää teille arvonnan! Palkintona on 20 euron arvoinen lahjakortti Silverjunglen verkkokauppaan!

2. Tällä kertaa myös anonyymit voivat osallistua, mutta jos olet anonyymi niin keksi itsellesi nimimerkki ja muista jättää myös sähköpostiosoitteesi.

Arvonta päättyy sunnuntaina 14.2.2016

Onnea arvontaan!

tiistai 9. helmikuuta 2016

10 + 1 puuha vinkkiä flunssaisille päiville

Täällä niiskutetaan ja yskitään minkä keritään, niisk niisk. Molemmille tytöille nousi kuume sunnuntai yönä, Helmillä tosin paljon korkeammaksi 38.2 asteeseen, Henni selvisi vain 37 asteella. Eilen käytiin lääkärissä eikä tulehduksia onneksi löytynyt, diagnoosi oli tavallinen nuhakuume, jonka pitäisi helpottaa muutamassa päivässä. Toivottavasti näin sillä lauantaille olisi tiedossa mukavia juttuja ja olisi todella kurjaa jos ne nyt peruuntuisi pitkän odottelun jälkeen.

Mutta vaikka nenä vuotaa ja kuume jyllää niin se ei ole menoa hidastanut juuri ollenkaan. Molemmilla tytöillä olisi kova hinku päästä ulos leikkimään ja arvaatte varmaan kuinka paljon harmittaa, kun tytöt kiskovat yökkäreidensä päälle toppapukujaan ja laittavat kuomia jalkaan, mutta kerta toisensa jälkeen joudun toteamaan, että ei ole vieläkään ulkoilun aika vaan vielä täytyy levätä. Paljon kaikenlaista ollaan kuitenkin touhuttu kotona, tyttöjen omaa jaksamista silmällä pitäen. Tähän alle listasinkin nyt 10 + 1 vinkkiä mitä voi puuhailla kotona flunssan yllättäessä.



1 Maja. Tämä onkin sellainen juttu mikä meillä saa lapsissa aikaan riemun kiljahduksia. Kivaa vaihtelua sängyssä pötköttelyn sijaan, voi ne päikkärit majassakin nukkua.

2 Askartelu. Nyt sopivasti on tulossa ystävänpäivä, joten kaikki nuhanenät vain kortteja tekemään ♡

3 Kylpeminen. Jos lapsi jaksaa lotrata vedessä niin käykää pitkässä vaahtokylvyssä, puhaltakaa saippuakuplia ja leikkikää vesileikkejä.

4 Piirtäminen, värittäminen, maalaaminen. Rauhallista puuhaa, jota lapsi voi tehdä itsekseenkin jolloin äiti voi hetken huilahtaa.

5 Korujen tekeminen. Voi sitä olla prinsessa vaikka nenä hieman punottaisikin.

6 Lautapelit. Palapelit, muistipelit yms lautapelit ovat mitä parhainta viihdettä flunssa päiville. Pelaaminen ei rasita lastakaan liikaa, kun lautapelin voi hyvin ottaa sänkyyn mukaan, näin lapsi saa lepoa samalla. Meillä lemppari peleihin kuuluu Muumi muistipeli ja Muumin seikkailu vuorilla lautapeli.

7 Elokuva. Jos lapsella on veto täysin pois niin ei ole mitenkään huono juttu linnottautua päiväksi sohvan nurkkaan ja viettää perheen kesken elokuvamaratonia. Mikäs sen mukavempaa kuin katsella piirrettyjä oman äidin kainalossa♡

8 Kasvomaalausta. Tämä on kieltämättä sotkuista puuhaa ja vaatii pesuja jälkeen päin, joten kovassa kuumeessa oleville ja vilunväristyksistä kärsiville en tietenkään suosittele.

9 Kirjojen lukeminen. Tarinoiden kuuleminen on aina mukavaa ja rentouttavaa.

10 Leipominen. Kipeänä ei usein mikään lämmin ja se terveellisin ruoka maistu, mutta puolestaan pieni napostelu on tervetullutta. Meille ei ole ainakaan vielä tullut vastaan sellaista päivää milloin pitsa tai kinkkupiirakka ei olisi kelvannut. Tässä voittaa niin äiti kuin myös lapsi, kun ei tarvitse syödä normaalia ja raskaalta tuntuvaa ruokaa vaan voi napostella mutta silti täyttää masunsa. Myös kaikki mikä on viipaloitu (kurkku, omena, porkkana, viinirypäleet) tuntuu menevän kivasti suuhun samalla kun katsoo elokuvaa.

+1 Läheisyys on lapsille hyvin tärkeää. Varsinkin kipeänä meillä ainakin ollaan hyvin itkuherkkiä ja kaikki tuntuu kurjalta. Silittely, jalkapohjien painelu ja haliminen on ihan ehdoton juttu ♡

Tuleeko teille mieleen vielä jotain muuta mitä voisi tehdä kipeänä?

maanantai 8. helmikuuta 2016

KOOTD & OOTD

Otsikko ainakin omissa silmissäni näyttää kirjain sirkukselta, mutta niinkuin siitä kaikesta hassuudestaan huolimatta käy ilmi, tulin esittelemään teille sekä omani kuin myös lapsien päivän asun. Tämä taitaakin olla itseasiassa blogihistoriani ensimmäinen asupostaus. Kiinnostaako teitä nähdä näitä lisää täällä? Heh, vähän naurattaa kyllä koko ajatus, koska täältä ette ainakaan tällä hetkellä mitään nykyhetken kuumimpia muotivinkkejä tule saamaan, sillä itse olen enemmänkin mukavuudenhaluinen pukeutuja kuin orjallinen muodin seuraaja, mutta mielelläni näitä tekisin sillontällöin jos nämä kannatusta saa.

Aikoinaan vannoin, että jos joskus lapsia mahdollisesti tulen saamaan niin en koskaan pukisi heitä samanlaisiin asuihin, se oli ihan ehdoton hyi ja puistatus vielä päälle. Tässä sitä kuitenkin ollaan, lähestulkoot toisessa ääripäässä. Jos ostan toiselle mekon niin toisen on saatava samanlainen, erivärissä. Ymmärrän nykyään paremmin omaa äitiäni, joka aikoinaan puki siskoilleni samanlaisia mekkoja ja teeppareita. Mutta ei tämä vielä mitään. Mitäs sitten, kun menin ihastumaan Silverjunglen aikuisten mallistossa samanlaiseen paitaan mitä olin tytöilleni ostamassa? Ostin sen tietysti. En tiedä mikä se sääntö on, voiko äiti pukeutua samaan asuun lastensa kanssa vai onko se ehdoton ei. Mä ainakin tykkään paidastani ja lapsetkin olivat aivan innoissaan, kun saivat samistella äidin kanssa Näistä paidoista tulikin kerta heitolla tämän hetken pidetyimpiä. Päällä nämä ovat mukavat ja pehmeän tuntuiset, mutta tuo kaunis kukkakuvio tuo vähän eloa, ettei kuitenkaan näytä siltä kuin ryysyissä kulkisi vaikka collarista onkin kyse.


Mitä mieltä olette, meneekö samistelu yli vai onko tämmöinen vain söpöä? Pysykää muuten kuulolla, nimittäin keskiviikkona blogissa on arvonta!

perjantai 5. helmikuuta 2016

Päiväristeilyn ostosten esittelyä

Lupasin tulla esittelemään teille ostoksia, joita lähti mukaan viikon takaiselta päiväristeilyltä. Oikeasti tarkoitus oli olla ostamatta yhtään mitään, mutta kerrankin, kun pääsin shoppailemaan ilman lapsia niin kyllä sitä tulikin sitten vähän tuhlailtua. Mitään isompia hankintoja ei tällä kertaa tullut tehtyä, vaan keskityin enemmän tuonne kosmetiikka puoleen. Harmittelin kyllä sitä ettei siellä ollut Victorias Secretin alusvaatteita, täytyykin joku kerta Helsingin reissulla poiketa heidän myymälän kautta!

Pari viikkoa sitten kirjoittelin atooppisesta ihostani ja siitä, kun mitkään rasvat eivät tunnu kosteuttavan tarpeeksi. Samaan hengenvetoon kerroin, että kaiken lisäksi ostan purnukat usein ulkonäön sekä tuoksujen perusteella. Niin kävi tälläkin kertaa. En vain voinut vastustää tätä VS:n kookoksen ja vaniljan tuoksun yhdistelmää ♡ Kyllähän tämä voide lupaa sopivansa täydellisesti kuivanihon hoitoon, paksun koostumuksensa ansiosta. Iho kieltämättä jää silkkisen tuntuiseksi, mutta vain hetkellisesti, joten ei tästä oikeaa apua ole. Mutta kesällä tämä on varmasti kuitenkin tosi kiva, kun iho ei tarvitse niin perusteellista kosteutusta! Itselleni ostin myös hiusten tehohoitoaineen. Onko tämä teille tuttu merkki? Itse en löytänyt Googlesta mitään tietoa tästä, outoa.  

Hiusten tehohoito 19.95e / Jean Paul Gaultier:in tuoksu 24,95e (ovh 49.90e) / Victoria's Secret vartalovoide n.16.00e

Jeren lemppari hajuvesi on Jean Paul Gaultierin - Le Male mutta satuin huomaamaan ko. merkin kausi tuoksuja hyvässä alessa. Yleensä en itse pidä mistään väli tuoksuista, enkä itseasiassa pitänytkään niistä monista mitä siellä tuoksuttelin, kunnes vastaan tuli tämä! Tuoksu on melkein sama kuin tuossa original versiossa, mutta tämä on hieman kevyempi ja kesäisen raikas.

Näiden lisäksi tuli ostettua hieman karkkia mutta ne ovat arvatenkin menneet jo parempiin suihin. Tytöille ostin lasten skumppaa, etsittiin Frozen versiota mutta se oli joka paikasta loppunut, se tuntuu olevan kovin suosittua nyt. Ostin myös tytöille ihanat HelloKitty mukit, joissa pilli kiertää kivasti mukin ympäri. Näistä tulikin hitti tässä talossa!

torstai 4. helmikuuta 2016

Uni, kuka sitä tarvitsee?

Meillä on aina ollut vähä unista porukkaa. Itse en voi kuin ihmetellä tätä, sillä me olemme Jeren kanssa molemmat aina oltu unta rakastavia persoonia, voisimme nukkua vaikka kellon ympäri ja monta kertaa yhteen putkeen. Lapset puolestaan ovat täysin eri kastia. Helmin syntymästä seurasi reilu kolme kuukautta lähes pelkkää valvomista ja itkua. Koliikki. Muistan elävästi vielä sen kuinka kävelin neljän aikaa aamuyöllä ympäri eteistä ja hyssyttelin huutavaa lasta, liike auttoi ja Helmi nukahti mutta sänkyyn laskeminen sai koko touhun alkamaan alusta. Väkisinkin sitä mietti, ( varsinkin nuorena ja ensimmäistä kertaa äitinä) että missä meni vikaan tai mitä teen väärin, kun toinen vain itkee, itkin itsekin. Ensimmäisten kuukausien jälkeen saatiin nukkua pikkuhiljaa parempia unia. Yöt aina vain parani, jossain vaiheessa heräsin vain kerran tai kaksi yössä. Pystyin sanoa, että meillä nukutaan normaalisti. Toki tähänkin aikaan mahtui niitä unettomia öitä, jos päivällä oli tapahtunut jotain jännää tai erikoisen kivaa niin silloin ei uni helposti maistunut mutta niinhän se varmasti menee kaikilla muillakin lapsilla.

Helmi täytti puolitoista vuotta ja silloin unettomuus palasi takaisin kuvioihin. Eroahdistus. Otin Helmin viereeni yöksi ja sillä tiellä olemme olleet nyt jo kaksi vuotta. Helmi siis nukkuu joka ikinen yö meidän vieressä, ei tule kysymykseenkään laittaa tyttöä omaan sänkyynsä. Helmi toivoi tässä taannoin uutta isojen tyttöjen sänkyä ja sellainen me harkinnan jälkeen ostettiin, kun ajateltiin parvisängyn olevan niin mieleinen ja hieno juttu, että Helmi siellä varmasti viihtyisi. Päikkärit menee kyllä todella kivasti parvisängyssä, mutta yö unet on ehdoton ei. Eikä siinä, tottakai lapsi saa nukkua meidän välissä niin pitkään kuin siltä tuntuu! Mutta nyt Hennikin on viimeisen kahden kuukauden aikana osoittanut unettomuuden merkkejä. Ne vain pahenivat ja yöt menivät joko huutaessa tai sitten sänkyä ravisteli täysin pirteä tyttö. Toki asiaan vaikutti se, kun ensin Henni sai korvatulehduksen ja seuraavaksi sitten poskihampaat puhkesivat, kaksin kappalein vielä. Taas valvottiin ja vauvakuumeenikin hävisi jonnekin paremmille apajille.


Eräänä aamuna kuulin, kun oveen koputettiin, Jere kävi avaamassa oven. Katsoin kelloa ja se oli vasta puoli kuusi aamulla. Korvat höröllä kuuntelin, että mistä on kyse, alakerran naapuri oli tullut kysymymään onko meillä jokin hätänä, kun pienempi lapsi on niin rauhaton nykyään öisin. Jere kertoi korvatulehduksesta, hampaiden puhkeamisesta ja siitä, että tällaista se oli Helminkin kanssa tässä ikävaiheessa. Itselleni tuli tuosta keskustelusta todella kurja mieli. Päätin, että otamme myös Hennin meidän viereemme nukkumaan, jospa se auttaisi. Viikon verran me yritimmekin. Henni riehaantui meidän välissä eikä malttanut millään nukkua, eikä siinä tohinassa voinut nukkua kukaan muukaan. Jossain vaiheessa sitä aina kuitenkin itse nukahti ja Henni tietysti käytti tilaisuuden hyväksi ja lähtikin vaeltamaan ympäri taloa. Milloin kissa oli sullottu muovikassiin, vaippa riisuttuna ja pissat lattialla tai tyttö heilutti paljasta peppua telkkaritason päällä. Aina ei tietystikään tuhmia tehty, usein saatoin löytää Hennin omasta huoneestaan leikkimästä. Joka tapauksessa täytyi todeta ettei yhdessä nukkuminen onnistunut missään nimessä. Tästä häiriintyi kuitenkin myös Helmin unet, kun Henni yritti ahkerasti vieressä kaivella Helmin nenää tai kutsua leikkeihin. Ajattelin että nyt meillä nukutaan muutenkin niin huonosti, joten onko sillä enää väliä vaikka nukuttaisiin vielä huonommin. Pistin pinnasängyn osiin (terapeuttista puuhaa sohia porakoneen kanssa) ja siirsimme Hennin
Helmin vanhaan sänkyyn. Ensimmäiset päivät olivat yhtä tuskaa ja kaduinkin koko touhua monet kerrat. Naapurit saivat nukkua yönsä rauhassa, mikä oli toki positiivista mutta me saimme olla valppaina jokaisesta rapsahduksesta. Henni osaa hiipiä. Henni myös osaa tehdä tuhoja. Aika lyömätön yhdistelmä siis.


Mutta kuin sormia napsauttamalla koko homma kääntyi ympäri! En uskalla iloita asiasta vielä hirveän kovaan ääneen, mutta koko viikon ajan Henni on pysynyt sängyssään, kertaakaan sieltä nousematta. Nukkumaan menokin on ollut paljon helpompaa kuin aiemmin. Nyt huoneessa ei ole tarvinnut olla nukahtamiseen saakka, vaan pari minuuttia riittää. Kaikki tämä ilman itkua ja huutoa. Toivon tosissani, että tästä alkaisi se aika, kun koko porukka saisimme nukkua kunnolla yöt. Nyt vaan peukut pystyyn !

Miten teillä nukutaan? Onko samanlaista vai täysin päinvastaista?

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Linkitä blogisi !


Moikka! Meidän aamu alkoi taas tuttuun tapaan hirveällä kiireellä, mikä siinä on ettei sitä osaa nousta sängystä ylös heti silloin, kun herätyskello soi vaan aina täytyy torkuttaa ja venyttää unta mahdollisimman pitkään. Sen seurauksena juoksin taas päiväkodille viemään Helmiä ja tietysti unohdin kysyä milloin heillä se valokuvaus olikaan. Kirjoitin toki sen ajan johonkin ylös mutten sitä enää löydä. Aivot tuntuu olevan ihan hattaraa tällä viikolla. Hennin kanssa tultiin kotiin ja tyttö painelikin samantien huoneeseensa leikkimään ja itse kävin biologian tehtävien kimppuun. Nekin tuntuu jotenkin tänään tavallista haasteellisemmilta, joten tulin kirjoittelemaan teille.

Harmikseni on tullut huomattua, että moni lemppari blogi on laittanut lapun luukulle tai postauksia tulee muutenvain harvakseltaan, joten kaipaisin lukulistalleni uusia ihania blogeja joita seurata. Tykkään lukea muiden perheiden arjesta, mutta myös kaikki kauneuteen ja sisustamiseen liittyvät jutut kiinnostaa. Linkkaa siis kommentti kenttään oma tai suosikki blogisi! Laita kommenttiin mukaan myös pieni esittely blogista. Aikaa blogien linkittämiseen on tämän viikon sunnuntaihin asti eli 7.2.2016. Lupaan esitellä omat suosikkini parin viikon sisällä :)



maanantai 1. helmikuuta 2016

Lapsen harrastamisesta

Pienet varpaat sipsuttelevat ympäri lastenhuoneen lattiaa. Vaatekaapin ovi aukeaa ja kädet kurkottavat yhä korkeammalle ja korkeammalle. Siinä se taas on,  vaaleanpunainen balettimekko kaikkineen röyhelöineen ja kimalteineen. Pikkutytön unelma. Äitiä vaaditaan laittamaan mekko päälle ja musiikkia soimaan.

Meillä molemmat tytöt rakastavat tanssimista, mutta tämä pienempi suorastaan tuntuu elävän sille. Musiikista ei tarvitse kuulla kuin muutama ensimmäinen tahti, niin leikit unohtuvat hetkessä ja tyttö valtaa lattian ja alkaa esitellä tanssiliikkeitään. Henni selvästi nauttii saamastaan huomiostaan ja innostuu muiden hymyistä sekä aplodeista aina vain enemmän. Helmi toki myös nauttii huomiosta yhtälailla mutta liikkeet ja esiintyminen ylipäätään ovat hieman harkitumpaa Henniin nähden. Kaikilla ihmisillä on se jokin oma tietty juttu minkä tekemisestä nauttii kaikista eniten, niin tanssiminen tuntuu kyllä olevan meidän tyttöjen se -juttu.

Malttamattomana odotankin jo sitä aikaa, kun tytöt alkavat harrastaa jotakin ja kertovat silmät tuikkien kuinka kivaa harrastuksissa on ollut ja mitä kaikkea siellä tuli opittua. Itse olen ollut siinä mielessä onnekas, että vanhempani ovat kannustaneet kokeilemaan kaikenlaista. Olen mm. laulanut kuorossa, telinevoimistellut, hieman jopa nyrkkeillyt, cheerleader (kirjoitetaanko sitä edes noin) harrastustakin kokeilin ja sain myös ratsastaa sekä tanssia monia vuosia. Kaikkea tuli kuitenkin kokeiltua ennenkuin löysin sen mikä ilahdutti eniten. Tämän saman mahdollisuuden haluan antaa myös omille lapsilleni, vaikka ne mielenkiinnon kohteet vaihtelisivat tai sattuisivatkin tuntua omaan mieleen hassuilta. Eli jos tytöt jostain syystä haluavat kokeilla painijan uraa niin sitten sitä kokeillaan! Tärkeintä on kuitenkin tukea lapsen mielenkiinnon kohteita, vaikka ne ei sitten loppujen lopuksi ottaisikaan tuulta purjeiden alle.

Olin hyvin yllättynyt, kun kaupassa käydessäni huomasin ilmoitustaululla mainoksen showtanssi tunneista 3-4 vuotiaille taaperoille. Laitoinkin välittömästi sähköpostia heille ja nyt odotellaan vastausta siitä pääsisikö Helmi vielä joukkoon mukaan, vaikka tunnit ovatkin alkaneet pari viikkoa sitten. Täällä kyllä kovasti innostuttiin asiasta <3 On kyllä harmillista ettei Hennin ikäisille ole mitään erikoisia aktiviteetteja missä voitaisiin käydä. Mutta ainakin toistaiseksi tytölle riittää se, kun soitetaan musiikkia olohuoneessa ja hän saa varpaisillaan pyörähdellä ihanan balettimekkonsa kanssa.


Mitä te ajattelette lapsien harrastuksista? Harrastetaanko teillä?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...